Suurkaupungissa harhaillessa löytää välillä jotain, mitä ei ole edes etsinyt. Päivän harharetkellä löysimme taidemuseon, jossa oli Afrikka-näyttely. Katseeni kiinnittyi ensin museon pihalla olevaan suureen taideteokseen, joka näytti pysäyttävän ohikulkijatkin.
Tien toisella puolella oli litistetyn näköisiä patsaita, aivan kuin ne olisivat jääneet näkymättömän voiman alle.
Teokset herättivät heti mielenkiintoni, joten päätin, että museoon oli mentävä.
Museo oli ilmainen – niin kuin kaksi muutakin museota, joissa olin lomani aikana käynyt. Siinä vaiheessa aloin jo miettiä, ovatko Soulissa kaikki museot ilmaisia. Aika huisi juttu, jos niin olisi.
Äiti otti minusta kuvan näyttelyssä. Kuvasta tuli hieman pimeä, mutta tunnelma oli kohdallaan.
Näyttelystä löytyi huisin hauskan näköisiä kierrätystaideteoksia.
Moni teos oli tehty arkipäiväisistä materiaaleista, jotka oli muutettu aivan uudenlaisiksi taideteoksiksi.
Onneksi äiti sai napattua minusta myös valoisamman kuvan.
Näyttely oli mielestäni todella mielenkiintoinen – erilainen kuin mikään aiemmin näkemäni.
Katosta roikkui lamppu, joka oli valmistettu muovijätteestä. Se oli samaan aikaan kaunis ja ajatuksia herättävä. Ehkä taiteen tarkoitus onkin saada katsoja pohtimaan maailmaa uudesta näkökulmasta.
Vaikuttavin teos, jonka näin, oli videoinstallaatio. Jäin katsomaan sitä pitkäksi aikaa.
Rytmikkään musiikin tahdissa tanssi ja hyppi jännittävän näköisiä hahmoja. Teoksessa oli voimaa ja energiaa, joka tuntui melkein tassuissa asti.
Tällaisia yllätyksiä suurkaupunki tarjoaa, kun malttaa kulkea avoimin mielin.
Kommentit
Lähetä kommentti