Siirry pääsisältöön

Meksiko - Cancún – hotellilla tippaaminen ja Reissulassen saapuminen

Ensimmäinen päivä Cancunin all inclusive -hotellissa kului leppoisasti uima-altaalla palmun alla. 

Aurinko paistoi, Karibianmeri kimalteli taustalla ja lomatunnelma alkoi viimein tuntua todelliselta.

Altaalla meitä palveli mukava nuorimies, joka kantoi äidille juomia suoraan aurinkotuolille. Äiti ei ehtinyt edes nousta, kun uusi juoma oli jo matkalla. Päätimme palkita hyvän palvelun ja annoimme tippiä 20 pesoa – vuonna 2015 se oli noin 1,30 euroa.

Tässä hotellissa tippiä ei ollut pakko antaa, sillä palvelu toimi muutenkin. Pieni ele kuitenkin huomattiin heti. Kahdenkymmenen peson tipillä äiti sai hetkessä “uuden parhaan kaverin”. Huomio oli taattu koko loppuviikoksi.

Tippiä kannattaa antaa kohtuudella. Jos jakaa liikaa ja liian usein, odotukset kasvavat nopeasti. Meillä 20 pesoa (vuonna 2015) päivässä riitti hyvin. Useimmiten sama nuorimies vilkutti jo kaukaa äidin nähdessään ja kävi aamiaisellakin pilke silmäkulmassa kysymässä, maistuisiko olut heti aamusta.

Iltapäivällä hotellin rantaan lipui hieman ränsistyneen näköinen laiva. En silloin vielä tiennyt, että juuri sillä aluksella suuntaisimme myöhemmin kohti Isla Mujeresia.

Aurinko alkoi laskea, mutta Reissulasse ei ollut vielä saapunut.

 

Juuri ennen kuutta puhelin piippasi – viesti kertoi hänen olevan pian hotellilla. Suuntasimme huoneeseen, jossa äiti vaihtoi vaatteet ja siirryimme sitten aulaan odottamaan.

Vihdoin, hieman kuuden jälkeen, Reissulasse saapui. Samalla kuljetuksella tuli myös suomalainen pariskunta, johon tutustuimme myöhemmin viikon aikana. Kerroimme innoissamme Reissulasselle, että meillä olisi omat huoneet. Olimme kaikki erittäin tyytyväisiä. 

Vastaanotossa toistui sama rutiini kuin aamulla: tervetulolappu, jossa hotellin ravintoloiden aukioloajat, kaukosäätimet televisioon ja ilmastointiin sekä rantapyyhe mukaan. Mutta sitten tapahtui jotain mukavaa, respan mukava nainen muisti minut. Kun Reissulasselle oli laitettu hotellin ranneke, oli minun vuoroni saada oma ranneke. Voi kuinka iloiseksi tulin siitä.

Kun kaikki toimenpiteet oli suoritettu, laukunkantaja nappasi laukun ja johdatti meidät Reissulassen huoneeseen.

Huone oli selvästi suurempi kuin äidin ja minun. Siellä oli erillinen makuuhuone ja olohuone sekä useampi sänky. Meillä oli nyt omat huoneet, mikä tuntui suorastaan luksukselta pitkän kiertomatkan jälkeen!

Kun tavarat oli purettu, suuntasimme yhdessä hotellin baariin nostamaan maljan ensimmäiselle yhteiselle illalle Cancúnissa.

Seuraavan päivän suunnitelmissa oli lisää allaselämää ja käynti keskustassa. 

Cancúnin matka jatkuu seuraavassa tarinassa.


Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voitto Streat Helsinki Instagram-kilpailussa, Ape sai yllätyspaketin!

Streat Helsinki EATS -tapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2015, ja kävin siellä herkuttelemassa äidin ja Tuijan kanssa. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Instagram-kilpailu, johon osallistuin omalla selfielläni. Kilpailussa valittiin viisi voittajaa – ja minä olin yksi heistä. Jihuu! Huisia!  Palkintopaketti odotti noutoa Torikortteleissa, Taiga Colorsin myymälässä, joten suuntasimme keskustaan. Kampin metroasemalla törmäsin yllättäen vanhoihin tuttuihin: he olivat reissukavereitani Belize–Guatemala–Meksiko-kiertomatkalta. Vaihdoimme kuulumiset ja puhuimme tietenkin matkailusta ennen kuin jatkoimme matkaa. Rautatieasemalta kävelimme Torikortteleihin. Päivä oli aurinkoinen, ja pysähdyin hetkeksi katselemaan Senaatintorilla kuljeskelevia turisteja. Äiti oli kuullut, että Torikortteleissa vietettiin naapuripäivää. Meillä ei ollut ohjelmaa mukana, mutta Kiseleffin talo oli ainakin yksi tapahtumapaikoista.  Astuessamme sisään ystävällinen nainen kertoi heti: "Tuolla v...

Makujen matkassa

Matkoilla yksi parhaista tavoista tutustua uuteen paikkaan on ruoka. Paikalliset maut, ravintolat, torien herkut ja sattumalta löytyneet kahvilat jäävät usein mieleen yhtä vahvasti kuin nähtävyydetkin. Tähän koosteeseen olen kerännyt matkamuistoja ruoista maailmalta ja Suomesta, jotka ovat jääneet mieleen. Mukana on niin paikallisia ruokia, onnistuneita ravintolalöytöjä kuin hetkiä, jolloin hyvä ruoka, tunnelma ja seura ovat tehneet kokemuksesta mieleenpainuvan. Andorra la Vella 2014 – Jamónia, valkosipulia ja paahdettua leipää Barcelona 2014 – Ravintola Los Caracoles – Etanoita Espanjassa Gdańsk 2022 – Täydellinen tartar, erikoinen Negroni, kirsikkakastike ja Kotlet Schabowy Istanbul 2015 – Huomioruokaa ja ennustus kahvikupista Soul 2014 – Kurkistus Soulin ruokatarjontaan Tasokasta katuruokaa tarjolla, Streat Helsinki 16.- 22.3.2015 Tallinna, Tartto ja Ateena  Tokio, Rooma ja Belgrad Wrocław, Puola 2024 – Ravintola Le Gosse – Aamupala, tartar ja täydellinen filee mignon

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät pienen pehmolelun, Apen matkakertomuksia.  Mutta Ape ei ole mikä tahansa pehmolelu – se on seikkailija, joka on tassutellut useassa eri maassa.   Tarinoiden kirjoittamisessa Apea auttaa “ihmisäiti”, jonka matkakokemus kattaa 77 maata. Suurin osa blogin matkakertomuksista on kirjoitettu vuosina 2014–2015 – ne ovat aikansa kuvia hetkistä, jolloin maailma näytti hieman erilaiselta kuin nykyään. Uudemmissa tarinoissa Ape on välillä itse mukana seikkailemassa, ja toisinaan hän toimii kertojana äidin matkamuistojen pohjalta.  Tokio, Japani (huhti-toukokuu 2025) Osa 1. Tokio, Japani – Matkan suunnittelu, hotellit ja pienet sudenkuopat Osa 2. Tokio, Japani – Ensikosketus kaupunkiin ja FamilyMart Osa 3. Tokio – Kävelyllä Shinjukussa: 3D-kissa ja Don Quijoten tavaratalot Osa 4. Tokio – Metropolitan Government Building ja ilmainen näköalatasanne Osa 5. Tokio – Peace, Love, & Meiji Jingun pyhäkkö ja suuri metsäalue Osa 6. Tokio – Tokyo Nig...