Heräsimme helmikuussa 2015 aikaisin aamulla Cancunissa. Minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme heti hotellin rannalle katsomaan aamun sarastusta. Karibianmeri hohti pehmeissä sävyissä ja taivas vaihtoi väriä minuutti minuutilta. Hetki oli kerta kaikkiaan huisi.
Maisema oli kaunis, mutta rauha ei kestänyt kauaa. Hyttyset päättivät tehdä täsmäiskuja äidin herkullisiin jalkoihin, joten jouduimme vetäytymään rannalta tavallista nopeammin.
Siirryimme hotellin aamiaiselle, jonka terassi sijaitsi suojaisalla sisäpihalla uima-altaan vieressä. Sisäpihan allas näytti lähes koskemattomalta koko viikon ajan – ehkä siellä oli liian kuuma, sillä allas oli täysin tuulelta suojassa.
Aamiaisen jälkeen suuntasimme merenrannan puolella sijaitsevalle pääaltaalle. Kävin ensin rannassa ottamassa kuvan hotellista.
Palasin sitten aurinkotuoliin ihailemaan keltaista rannekettani. Se oli saatu respan ystävälliseltä naiselta, ja sen ansiosta all inclusive -palvelut olivat käytössä koko päivän.
Ruokaa ja juomaa sai hakea vapaasti – tosin aikuisten juomat eivät kuuluneet minun tilauslistalleni.
Aamu oli vielä niin varhainen, että allasalue oli lähes tyhjä. Nautimme rauhallisista hetkistä ennen kuin muut hotellivieraat alkoivat saapua paikalle. Meillä on äidin kanssa tapana herätä matkoilla aikaisin, yleensä seitsemän tai kahdeksan aikaan. Aamun hiljaisuus on parasta aikaa – silloin ehtii nauttia tunnelmasta ennen päivän vilinää.
Muutaman tunnin loikoilun jälkeen siirryimme allasbaariin testaamaan snack-tarjontaa. Valikoima oli yllättävän runsas: hampurilaisia, hot dogeja, pizzaa, nachoja, burritoja, chicken wingsejä, popcornia ja ranskalaisia. Vuoden 2015 hinnat näkyvät seuraavassa kuvassa, mutta meille kaikki kuului huoneen hintaan.
Minä valitsin kolmioleipiä, nachoja ja reilusti juustokastiketta. Nälkä lähti ja lomatunnelma sen kuin parani.
Välipalan jälkeen oli aika suunnata tutustumaan Cancúnin kaupunkiin.
Seikkailu jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti