Malta – Allasalue, viinisuosituksia ja Kinnie-kokeilu

Oli toukokuu 2015 ja aurinko paistoi mukavan lämpimästi. Aamupäivän aikana olimme nähneet hurjan paljon uutta Vallettassa, joten kun saavuimme takaisin Slieman rantabulevardille, päätin käydä katsomassa, miltä hotellimme Plevnan allasalue näytti.

Mukaani lähtivät äiti, uusi tuttavuutemme Raija sekä eräs mukava pariskunta hotelliltamme. Allasalue oli melko pelkistetty ja betoninen. Lapsille oli oma pieni allas, jossa minä kävin uittamassa varpaitani.

Aikuisille oli isompi allas, jossa äiti kävi uimassa lomamme viimeisenä päivänä.

Sliemassa ei ollut hiekkarantaa, vaan hotellin allasalueen vieressä levittäytyi kallioranta. Siellä ihmiset makoilivat auringossa ja laskeutuivat mereen kiviltä käsin. Näky oli hieman erilainen kuin perinteisillä hiekkarannoilla, mutta tunnelma oli silti kesäinen.

Haimme allasbaarista juomat ja istuimme hetken jutellen Raijan ja samalla reissulla olevan pariskunnan kanssa. Edellisenä päivänä paikallisopas George oli suositellut alkoholitonta juomaa nimeltä Kinnie. Äiti puolestaan oli tämän päivän kaupunkikierroksella kysellyt sekä paikalliselta että suomalaiselta oppaalta viinisuosituksia – kriteereillä “hyvää ja halpaa”.

Paikallisoppaan valkoviinisuositukset paremmuusjärjestyksessä olivat:

Citadella
Classic Collection
La Torre
Caravaggio

Suomalainen opas suositteli lisäksi viinejä:

Citadella (rosé)
Caravaggio (punaviini)

Allashetken jälkeen suuntasimme kauppaan. Äiti tutki viinihyllyä tarkasti. Edullisin viini maksoi (vuonna 2015) vain 1,17 euroa, ja pullotettunakin hinta oli vaivaiset 1,80 euroa.

Paikallisoppaan suosittelema viini maksoi noin kolme euroa – ei sekään paha hinta.

Minä sain kaupasta oman pulloni Kinnie-juomaa.

Nyt täytyy sanoa rehellisesti: en voi suositella sitä. Otin muutaman hörpyn, mutta maku ei miellyttänyt lainkaan. Laitoin pullon jääkaappiin ja yritin uudelleen seuraavana päivänä – sama tulos. Lopulta juoma jäi juomatta ja päätyi viemäriin. Mutta makuasioistahan ei voi kiistellä – Raija piti Kinniestä niin paljon, että osti sitä lisääkin loman aikana.

Äiti osti pari pulloa valkoviiniä ja oli tyytyväinen, kun yksi pullo mahtui hotellihuoneen pieneen jääkaappiin.

Onneksi Raija keksi ratkaisun: jääkaappiin mahtuu enemmän, kun ritilän ottaa pois. Tietenkin!

Ennen illallista kävin hotellin oleskeluhuoneessa käyttämässä wifiä. Pitihän minun tarkistaa sosiaalinen media ja päivittää Instagramiin kuulumisia. Se oli kuitenkin hieman tuskallista, sillä wifi ei toiminut huoneessa ja aulassakin yhteys pätki jatkuvasti.

Seuraavassa tarinassa suuntaamme päiväretkelle Maltan naapurisaarelle Gozolle.

Matka jatkuu seuraavassa tarinassa.

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voitto Streat Helsinki Instagram-kilpailussa, Ape sai yllätyspaketin!

Streat Helsinki EATS -tapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2015, ja kävin siellä herkuttelemassa äidin ja Tuijan kanssa. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Instagram-kilpailu, johon osallistuin omalla selfielläni. Kilpailussa valittiin viisi voittajaa – ja minä olin yksi heistä. Jihuu! Huisia! Palkintopaketti odotti noutoa Torikortteleissa, Taiga Colorsin myymälässä, joten suuntasimme keskustaan. Kampin metroasemalla törmäsin yllättäen vanhoihin tuttuihin: he olivat reissukavereitani Belize–Guatemala–Meksiko-kiertomatkalta. Vaihdoimme kuulumiset ja puhuimme tietenkin matkailusta ennen kuin jatkoimme matkaa. Rautatieasemalta kävelimme Torikortteleihin. Päivä oli aurinkoinen, ja pysähdyin hetkeksi katselemaan Senaatintorilla kuljeskelevia turisteja. Äiti oli kuullut, että Torikortteleissa vietettiin naapuripäivää. Meillä ei ollut ohjelmaa mukana, mutta Kiseleffin talo oli ainakin yksi tapahtumapaikoista. Astuessamme sisään ystävällinen nainen kertoi heti: "Tuolla v...

Makujen matkassa

Matkoilla yksi parhaista tavoista tutustua uuteen paikkaan on ruoka. Paikalliset maut, ravintolat, torien herkut ja sattumalta löytyneet kahvilat jäävät usein mieleen yhtä vahvasti kuin nähtävyydetkin. Tähän koosteeseen olen kerännyt matkamuistoja ruoista maailmalta ja Suomesta, jotka ovat jääneet mieleen. Mukana on niin paikallisia ruokia, onnistuneita ravintolalöytöjä kuin hetkiä, jolloin hyvä ruoka, tunnelma ja seura ovat tehneet kokemuksesta mieleenpainuvan. Andorra la Vella 2014 – Jamónia, valkosipulia ja paahdettua leipää Barcelona 2014 – Ravintola Los Caracoles – Etanoita Espanjassa Gdańsk 2022 – Täydellinen tartar, erikoinen Negroni, kirsikkakastike ja Kotlet Schabowy Istanbul 2015 – Huomioruokaa ja ennustus kahvikupista Soul 2014 – Kurkistus Soulin ruokatarjontaan Tasokasta katuruokaa tarjolla, Streat Helsinki 16.- 22.3.2015 Tallinna, Tartto ja Ateena Tokio, Rooma ja Belgrad Wrocław, Puola 2024 – Ravintola Le Gosse – Aamupala, tartar ja täydellinen filee mignon

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät pienen pehmolelun, Apen matkakertomuksia. Mutta Ape ei ole mikä tahansa pehmolelu – se on seikkailija, joka on tassutellut useassa eri maassa. Tarinoiden kirjoittamisessa Apea auttaa “ihmisäiti”, jonka matkakokemus kattaa 77 maata. Suurin osa blogin matkakertomuksista on kirjoitettu vuosina 2014–2015 – ne ovat aikansa kuvia hetkistä, jolloin maailma näytti hieman erilaiselta kuin nykyään. Uudemmissa tarinoissa Ape on välillä itse mukana seikkailemassa, ja toisinaan hän toimii kertojana äidin matkamuistojen pohjalta. Tokio, Japani (huhti-toukokuu 2025) Osa 1. Tokio, Japani – Matkan suunnittelu, hotellit ja pienet sudenkuopat Osa 2. Tokio, Japani – Ensikosketus kaupunkiin ja FamilyMart Osa 3. Tokio – Kävelyllä Shinjukussa: 3D-kissa ja Don Quijoten tavaratalot Osa 4. Tokio – Metropolitan Government Building ja ilmainen näköalatasanne Osa 5. Tokio – Peace, Love, & Meiji Jingun pyhäkkö ja suuri metsäalue Osa 6. Tokio – Tokyo Nig...

Apen matkat

Hae tästä blogista