Moldova osa 3, valtava Cricovan viinikellari

Äiti ja Reissulasse olivat ennen matkaa huomanneet netistä Moldovassa olevan tarjolla laadukkaita viinejä. Tarjolla oli myös käyntejä kuuluisissa Cricovan ja Milestii Micin viinikellareissa maistiaisten kera, mutta retkien hinnat olivat aivan liian korkeita, joten kierros viinikellarissa jätettiin pois matkaohjelmasta. 

No koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Hotellin respasta meille onnistuttiin myymään kierros Cricovan viinikellariin ja hyvä niin, sillä paikka oli näkemisen ja kokemisen arvoinen. 

Hotellilta meidän mukana lähti opas, joka ajoi meidät Cricovaan, jossa oli aika vaihtaa kulkuneuvoa. Mukaan tässä kohtaa tuli viinikellarin oma opas.  

Ajoimme maanalle ja pysähdyimme ensin suurten viinitynnyrien luokse, jossa opas kertoi meille viinin valmistuksesta. Me saimme ihan oman oppaan, sillä olimme ainoat, jotka halusivat opastuksen englanniksi. 

Matka jatkui ajelulla viinikellarin tunneleissa. Viinikellarin valot sytytettiin aina sitä mukaan kun saavuimme paikalle, sillä viinit tykkäävät olla pimeässä. 

Sitten oli taas aika pysähtyä. Äiti esitteli minut oppaalle ja kysyi, saisinko minä mennä istumaan pullotelineille. Lupa myönnettiin hymyillen. 

Kun saavuimme seuraavaan pysähdyspaikkaan, sanoi opas äidille. "Ape voi mennä istumaan tuon miehen syliin, jos hän tahtoo." 

Jatkoimme matkaa viinikellarissa oppaan johdolla. 

Saavuimme aulaan, jonka oli seinällä valokuvia julkisuuden henkilöistä. Nyt oli aika katsoa keitä kuuluisuuksia on käynyt Cricovan viinikellarissa. Ketään suomalaista ei löytynyt, mutta naapurinpoika Vladimir kyllä. 

Ja toinenkin naapurinpoika komeili seinällä. Hän oli maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin. 

Viinikellarin opas oli huisin hauska ja eläväinen. Seuraavassa kuvassa hän kertoo meille kuinka valtava Cricovan viinikellari on. 

Viiniä ja käytäviä oli huisin paljon. Käytävien yhteismitta on 120 kilometriä. Huisia, sanon minä. 

Yhdessä hyllystä löytyi Vladimir Putinin viinejä. 

Ja toisessa hyllyssä oli Angela Merkelin viinit. 

Hyllyistä löytyi myös vanhoja, jo pilalle menneitä viinejä. Vanhin hyllyissä oleva viini oli Jerusalemista vuodelta 1902. Joku setä oli yrittänyt ostaa kyseistä viinipulloa huisiin hintaan, mutta viiniä ei hänelle myyty. Minä en aina ihan ymmärrä ihmisiä. Miksi joku haluaa ostaa kuolleen viinin? Seuraavassa kuvassa olen minä ja "kuolleet" viinit. 

Kun olimme aikamme tutkailleet viinikellareita ja -hyllyjä. Pääsimme katsomaan huoneita, joissa maistellaan viinejä, vietetään juhlia ja virallisia tilaisuuksia. Putin on kuulemma juonut viininsä seuraavan kuvan huoneessa. 

Meidät ohjattiin siniseen huoneeseen, jossa oli merellinen tunnelma. Opas sanoi, että huone on viinikellarin romanttisin huone. 

Minulle oli tarjolla pähkinöitä ja keksejä, sillä minä olen vasta viisi vuotta, enkä saa juoda viinejä. 

Äiti ja Reissulasse sai maistiaisiksi valko-, puna- ja roseeviiniä. 

Sekä tietysti Cricovan kuuluisaa kuohuviiniä. 

Maistelutuokion jälkeen oli aika palata maanpinnalle. Matkanjärjestäjä ojensi äidille pullon punaviiniä vielä ennen lähtöä. 

Äiti pyysi sanomaan, että punaviini oli oikein kelvollista. Seuraavassa osassa ruokajuttuja Moldovasta. 

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.