Siirry pääsisältöön

Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat

Edellisen illan Amsterdamissa vietimme äidin, Reissulassen ja heidän Amsterdamissa asuvan kaverin seurassa mukavissa tunnelmissa. Kyläilyn jälkeen päädyimme ravintolaan syömään, juomaan ja juttelemamaan mukavia.

Seuraavana aamuna minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme Rijks-museoon – museon nimi lausutaan kuulemma “Räisk”. Aikuisten sisäänpääsymaksu oli 15 euroa (syyskuussa 2014) ja lipun hinta nousisi marraskuussa 17,50 euroon. 


Museossa ensimmäinen teos, johon kiinnitin huomion, oli Laokoon-ryhmä. Se on kopio antiikin veistoksesta ja esittää troijalaista pappia nimeltä Laokoon sekä hänen poikiaan. Tarinan mukaan Laokoon yritti varoittaa troijalaisia siitä, että kreikkalaiset jättivät suuren puuhevosen kaupungin muurin sisään. Valitettavasti Laokoon ja hänen poikansa joutuivat merikäärmeiden hyökkäyksen uhriksi tämän varoituksen jälkeen.

Toisin sanoen teos kertoo tarinan epäonnesta ja mytologiasta: Laokoon teki oikein yrittäessään auttaa, mutta kohtalo kohtasi hänet ja hänen poikansa.


Museon kuuluisin maalaus on tietenkin Rembrandtin Yövartio, valmistunut vuonna 1642. Se kuvaa Amsterdamin kaartilaisia espanjalaisia vastaan. Teosta on yritetty tuhota useaan otteeseen: vuonna 1975 mies hyökkäsi siihen leipäveitsellä ja vuonna 1990 teos oli happohyökkäyksen kohteena. Onneksi teos selvisi vaurioitta.

Muutama muukin oli tullut katsomaan maalausta. 
Löysin museosta myös vanhan kirjaston. 

Rakennus oli hurjan iso. Vaikka ihmisiä oli paljon katsomassa taidetta, löysimme paikkoja, jossa saimme ihailla teoksia ihan rauhassa.


Välillä minun piti huilata ja istuskella ikkunalaudalla. 




Sitten löysin hieman hauskemman teoksen, josta en osaa kertoa teille mitään, mutta veikkaan teoksen nimi saattaisi olla "Juomarit".


Huomaatko? Minä osaan esittää hienosti patsasta, huomaatko, olen ihan liikkumatta. Takana oleva teos liittyi jotenkin Buddahaan ja hänen seuraajiin. 

Seuraavassa kuvassa oleva kaveri on japanilainen temppelin vartija. Siis minä olen tuossa etualalla ja vartija minun takanani. Yritän näyttää kuvassa pelokkaalta, mutta ei minua oikeasti pelottanut. 


Rijksmuseum oli mielestä hieno. Käy ihmeessä katsomassa museota Amsterdamin reissulla, jos vain pidät museoista. 

Museokierroksen jälkeen jatkoimme kaupungilla kävelyä ja ihailimme Amsterdamin rakennuksia ja nähtävyyksiä. Keskustan kaduilla tuntui olevan joka nurkalla juustokauppa, ja mikä parasta – ilmaisia maistiaisia! Alankomaiden kuuluisimpia juustoja ovat Edam ja Gouda.



Kaupassa on oli hurjan paljon erilaisia ja eri makuisia juustoja. Oli vuohen, lehmän ja lampaan maidosta tehtyjä juustoja. Lisäksi oli savustettua juustoa, valkosipulin ja laventelin makuisia sekä yrteillä maustettuja juustoja. Niitä makuja oli niin paljon, etten edes muista mitä kaikkea siellä oli. 


Kuvassa olevassa kaupassa oli noin viisi erilaista juustoa, joita sai maistella, mutta tämä juustokauppa ei ollut ainut missä kävimme. 


Kävimme useissa juustokaupoissa, ja maistelimme yhteensä matkan aikana varmaan kolmestakymmentä erimakuista juustosta. Paras maku mielestäni oli savustettu juusto, mutta ostoksia emme tehneet, koska huoneessamme ei ollut jääkaappia.

Matkamme Amsterdamissa päättyi näihin tunnelmiin. Kaupunki oli kaunis ja eläväinen. Lisää matkakertomuksia löydät alla olevasta linkistä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bratislava, kurkistus Tržnica-kauppahalliin

Olimme kävelleet jo hyvän matkaa turistikarttamme ulkopuolelle, kun eteemme ilmestyi vanha kauppahalli. Kyltissä luki Tržnica . No sinnehän oli tietenkin mentävä kurkistamaan. Myöhemmin tarkistin google mapsista, että olimme kadulla Krížna. Täällä ei näkynyt turistiryhmiä selfie-tikkuineen, vaan paikalliset olivat liikkeellä arkiostoksillaan.  Tunnelma oli aivan erilainen kuin Bratislavan vanhassakaupungissa. Mitä Tržnica-kauppahallista löytyy? Kauppahallissa oli tarjolla lihaa, vihanneksia ja muita tuoreita tuotteita. Myyntitiskit olivat täynnä paikallisia herkkuja. Yhdessä nurkassa oli pubi, josta sai olutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin vanhankaupungin kahviloissa. Tosin miljöö oli myös ihan toisenlainen – enemmän arkinen kuin romanttinen. Hinnat ovat vuodelta 2015. Viiniäkin myytiin mukavan edulliseen hintaan. Ja leivokset? Nekään eivät olleet hinnalla pilattuja. Tässä hallissa tuntui siltä, että hinnat olivat tehty paikallisille, eivät turisteille. Meillä ei k...

Merilon ja Singapore Flyer

Kun palasimme Kuala Lumpurista takaisin Singaporeen saavuimme   Carlton Hotel Singapore   -hotelliin, jossa viettäisimme seuraavat kolme yötä. Olimme hieman väsyneitä Malesian reissusta, joten päätimme levähtää hetken. Huoneessa vedimme verhot kiinni, asetimme laukut nurkkaan ja menimme pienille päiväunille. Lyhyt lepo teki hyvää pitkän matkustamisen jälkeen. Kun heräsimme, olo oli paljon virkeämpi. Päätimme lähteä heti tutkimaan hotellin ympäristöä. Heti tien toisella puolella oli suuri ostoskeskus, jossa kävimme syömässä.  Lähellä sijaitsi myös kuuluisa  Raffles Hotel Singapore , jonka kauniille sisäpihalle menimme kurkistamaan. Vanha, valkoinen rakennus näytti hyvin arvokkaalta ja hieman erilaiselta kuin monet modernit pilvenpiirtäjät ympärillä. Hotelli on todella kuuluisa: se on nimetty Singaporen perustajan Stamford Raffles mukaan ja avattiin jo vuonna 1887. Pihalla kävellessämme tuntui melkein siltä kuin olisi astunut hetkeksi menneeseen aikaan.  Ajattelin...

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä. Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa. Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa. Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas? Tähän liittyy useita ta...