Siirry pääsisältöön

Moldova osa 2, pääkaupunki Chișinău, katukuvia ja nähtävyyksiä


Kolmena päivänä kuljimme Chișinăun katuja ristiin ja rastiin. Karttana meillä oli hotellilta saatu valokopio, johon oli merkattu nähtävyyksiä. Yritimme katsella, jos löytäisimme jostain turistikartan, mutta minkäänlaista turisti-infoa ei sattunut meidän kohdalle. 


Chișinău oli osittain sitä mitä olin odottanut. Kaupungissa näkyi stalinistinen arkkitehtuuri, ränsistyneitä rakennuksia ja pala Neuvostoliittoa. Pääkadulta löytyi McDonalds, mutta saman kadun kulmaan oli laitettu tori pystyyn. 


Osa pääkadun rakennuksista oli huonossa kunnossa, mutta saman kadun varresta löytyi kauniita ja hyvin restauroituja rakennuksia. 


Rahanvaihtopisteitä tuntui olevan joka kadun kulmassa. 


Mutta mitkä asiat Chișinăussa yllätti? Edullinen hintataso, iso 0,5 litran olut maksoi pääkadulla 0,80 euroa. Muita yllättäviä asioita oli hyvä palvelu, englanninkielen taito ja laadukkaat ruokapaikat.  


Pääkadulla näkyi muutama kerjäläinen, mutta muuten keskustassa kävellessä ei voinut käsittää, että olimme Euroopan köyhimmässä maassa. 


Tietopaketti Chișinăusta: 

* Moldovan pääkaupunki, josta käytetään myös venäjänkielistä nimeä Kishinev

Chișinău on perustettu 1436

* Kaupunkiin iski maanjäristys vuonna 1940 ja kaupunki rakennettiin uudelleen 1950-luvulla neuvostoliittolaiseen tyyliin.  

* Keskustaa halkoo suuri bulevardi nimeltään Stefan cel Mare 

* Pääkadun varrelta löytyy myös kaksi puistoaluetta 

* Vuoden 2011 virallisen arvion mukaan kaupungissa on 664 700 asukasta ja Chișinău kunnan alueella 789 500 asukasta.



Pääkatu Stefan cel Mare oli kyllä huisin pitkä ja leveä katu. Kyllä siinä oli pienellä apinalla tassuttelemista. 


Pääkadun varrelta löytyi riemukaari ja kirkko. 


Ja pienen matkan päässä riemukaaresta komeili Ștefan cel Maren eli Tapani Suuren patsas. Siis Tapani on tuolla minun takana.


Patsaan takana oli viihtyisä Ștefan cel Maren puisto.


Puistossa oli myyntipisteitä, lapsille karuselli ja hassuja sähköisiä ajoneuvoja, joilla ihmiset saivat huristella puistossa. 



Kun palasimme puistosta pääkadulle, siirryimme tien toiselle puolelle, sillä halusimme käydä katsomassa riemukaara tarkemmin. Riemukaarta vastapäätä oli valtava neuvostoajan rakennus.


Minulle jäi epäselväksi mikä tuo valtava rakennus oli, mutta joku huisin tärkeä rakennus sen täytyy olla, koska se oli niin suuri. 


Chișinăusta löytyy myös museoita, tarjolla olisi ollut mm. sotamuseo, taidemuseo ja historiallinen museo, mutta meiltä jäi museot tällä reissulla väliin. Perjantaina yritimme mennä yhteen museoon, mutta sehän olikin juuri perjantaina kiinni. No aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. 


Lauantaina viettäessämme aikaa kaupungilla näimme monta hääparia, jotka kävivät kuvauttamassa itseään kaupungilla. 


Löysimme myös vahingossa suuren puistoalueen ja järven kaupungin laitamilta.


Rannan toisella laidalla näkyi todellinen yllätys. Chișinăussa oli uimaranta, tätä en olisi arvannut etukäteen. 


Kaupungilla kävellessä näin kummallisen tilaisuuden. Hassunnäköinen mies piti puhetta aukiolla. 


Ja kansa oli kokoontunut kuulemaan häntä lippuineen. 



Ensin luulin, että kyseessä oli kansankiihotustilaisuus, mutta kun katsoin tilanne tarkemmin, saattoi olla kyseessä myös elokuvan kuvaukset. 

Lauantaina kävin vielä kurkkaamassa ostoskeskus Mall Dovaa, sillä en ollut löytänyt kaupungilta yhtään postikorttia. 



Ostoskeskuksessa ei ollut mitään ihmeellistä, ihan perus ostoskeskus, joka olisi voinut olla missä tahansa Euroopan pääkaupungissa. Ostoskeskuksesta löytyi vaateliikkeitä, ruokakauppa, kahviloita, pikaruokapaikkoja ja ravintoloita. Ihmisiä ostoskeskuksessa oli vähän, ehkä harvalla paikallisella on varaa käydä ostoksilla Mall Dovassa. 


Aluksi luulin, että tästäkään paikasta ei löydy postikortteja, mutta juuri ennen poistumista ostoskeskuksesta löysin alakerrasta myyntitiskin, jossa oli postikortteja. Matka jatkuu seuraavassa osassa valtavaan Cricovan viinikellariin. 


T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.




Kommentit

  1. Mielestäni tämä juttujen kirjoitusväli on mennyt turhan harvaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta, otetaan huomioon. Minulla on tosiaan ollut hieman kriisi viime viikkoina menossa, olen miettinyt jatkanko blogin kirjoittamista. Mutta toistaiseksi juttuja on vielä tulossa. -Ape :)

      Poista
  2. Hyvä Anonyymi, jos luettavaa on mielestäsi liian vähän :-) - niin tässä olisi tarjolla lisää juttuja Moldovasta. Ei tosin Apen kokemina. Mutta ehkä Ape on ollut väsynyt, olihan tuo pääkatu aika rankka kävellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Pirkko, kiitos linkityksestä. Piti käydä itsekin lukemassa tuo juttu, vaikka luin sen jo ennen lomaa. Ollaan käyty sitten samassa viinikellarissa tassuttelemassa ja Putinin viinejä ihmettelemässä. -Ape :)

      Poista
  3. Mua ei haittaa vaik et kauheen usein kirjottais, mut sun blogii on niin ihana lukee ja piristyy aina. :) Ja tolle anonyymille, et Ape varmaa saa ite päättää kuin usein omaa blogiisa kirjoittaa. (:

    Ape vastasin mun omas blogis muute sun kommenttii, kun huomasin tänään vasta. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka palautteesta, kiva kuulla et pidät kirjoituksistani, se lämmittää pienen apinan mieltä ja antaa voimia bloggaamiseen. Otan myös mielelläni vastaan korjaavaa palautetta ja kehitän blogiani kommenttien perusteella. Lukijan (anonyymin) palaute oli miestäni niin korjaavaa kuin positiivistakin, joten en pahoittanut ollenkaan siitä mieltäni.

      Olen itse opettanut lukijat siihen, että julkaisen useasti tekstejä, joten ymmärrän lukijan kommentin. Otin myös palautteen positiivisena, sillä onhan se ihanaa, että joku käy päivittäin lukemassa blogiani. -Ape :)

      Poista
    2. Aa, okei ! :D No mut hyvä et otit sen sillai, mäki käyn aika usein sun blogii kattomas ja lukemas. :)

      Poista
    3. Kiva kuulla, että sinäkin käyt kurkkimassa blogiani usein -Ape :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät Apen matkakertomuksia. Amsterdam, Alankomaat (syyskuu 2014) Osa 1.  Apen ensimmäinen päivä Amsterdamissa Osa 2. Amsterdam – hotelli, jota en voi suositella Osa 3. Amsterdam – kirjaimia, kanaaleja ja punaisia lyhtyjä Osa 4.  Amsterdam – Ape Van Gogh -museossa Osa 5. Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat Ayia Napa ja Nikosia, Kypros (vuosi 2015) Osa 1.  Ayia Napa – kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan Osa 2. Ayia Napa– hiekkamyrskyä, turistikatua ja toimiva tukikohta Osa 3. Kyproksen maut – mezeä, kleftikoa ja ranskalaisten kirous Osa 4. Nikosia – päiväretki kaupungin kreikkalaiselle puolelle Osa 5. Nikosia – rajan yli turkkilaiselle puolelle Belize, Guatemala ja Meksiko (Kiertomatka, helmikuu 2015) Osa 1.  Ape lähtee Keski-Amerikan kiertomatkalle – Meksiko, Belize ja Guatemala kutsuvat Osa 2. Pitkä lento Cancúniin – Apen kiertomatka alkaa Osa 3. Ensimmäinen ilta Cancúnissa – hotellihuone ja meksikolainen illallinen Osa 4. Aamu Cancúnin hotel...

Wien – maisemia tornista, lounaaksi jäätelöä ja illalliseksi Wieninleike

Oli heinäkuu, vuosi 2015 ja Wienin matkamme viimeinen päivä. Seuraavana aamuna palaisimme Suomeen. Nähtävyyksiä ja museoita olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta kolmessa päivässä ei mitenkään ehdi nähdä kaikkea, mitä Wienillä on tarjota. Aamupäivällä suuntasimme katsomaan maisemia St. Stephen's Cathedral n kirkontornista. Kirkossa on kaksi tornia, joihin pääsee ihailemaan kaupunkia yläilmoista. Valitsimme vasemman tornin, eli Nord Turmin, koska infopisteessä ollut poika vinkkasi, että sieltä olisi paremmat näkymät. Aikuisen lippu (2015) torniin maksoi 5,50 euroa. Minusta ei tarvinnut maksaa mitään, koska hinnastossa ei ollut apinalippuja. Reilua toimintaa, sanon minä. Ylhäältä avautui hieno näkymä Wienin kattojen ylle. Hetken aikaa katselimme maisemia ja yritin painaa mieleeni kaupungin kirkontornit ja leveät kadut. Tornivierailun jälkeen jatkoimme matkaa kohti juutalaismuseota. Lippu maksoi aikuiselta 10 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Lippu oikeutti sisäänp...

Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat

Edellisen illan Amsterdamissa vietimme äidin, Reissulassen ja heidän Amsterdamissa asuvan kaverin seurassa mukavissa tunnelmissa. Kyläilyn jälkeen päädyimme ravintolaan syömään, juomaan ja juttelemamaan mukavia. Seuraavana aamuna minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme Rijks-museoon – museon nimi lausutaan kuulemma “Räisk”. Aikuisten sisäänpääsymaksu oli  15 euroa  (syyskuussa 2014)  ja lipun hinta nousisi marraskuussa 17,50 euroon.  Museossa ensimmäinen teos, johon kiinnitin huomion, oli Laokoon-ryhmä . Se on kopio antiikin veistoksesta ja esittää troijalaista pappia nimeltä Laokoon sekä hänen poikiaan. Tarinan mukaan Laokoon yritti varoittaa troijalaisia siitä, että kreikkalaiset jättivät suuren puuhevosen kaupungin muurin sisään. Valitettavasti Laokoon ja hänen poikansa joutuivat merikäärmeiden hyökkäyksen uhriksi tämän varoituksen jälkeen. Toisin sanoen teos kertoo tarinan epäonnesta ja mytologiasta: Laokoon teki oikein yrittäessään auttaa, mutta kohtalo ko...