Siirry pääsisältöön

Cancun osa 12, Isla Mujeres, pilvinen rantapäivä ja hierontaa

Kävelimme oppaan johdolla kohti hiekkarantaa, jossa oli retkemme hintaan kuuluvat rantatuolit, rantabaari ja lounasravintola. 


Kun saavuimme rannalle, meidän poppoo sai lyhyen infon, mistä ruokaa ja juomaa saisi, sillä muut retkellä olevat matkalaiset olivat espanjankielisiä. 


Muiden jäädessä kuuntelemaan infoa, me suuntasimme tutustumaan kaupunkiin. 


Isla Mujereksella on mahdollisuus vuokrata golfautoja, joilla voi huristella ympäri saarta. Golfautoja näkyikin saaren liikenteessä paljon. 


Me tyydyimme tänään apostolin kyytiin ja lähdimme kävelemään kaupungin katuja. 





Kaupunkikierroksen jälkeen palasimme rannalle viettämään aikaa.


Sää ei ollut mitä parhain rantapäivän viettoon. 


Hombre, joka kuului retkemme henkilökuntaan, tuli pyytämään meitä pelaamaan lentopalloa. Peli ei meitä kiinnostanut, mutta äiti kysyi, että sopisi Hombrelle yhteiskuvan minun kanssa ja sehän sopi. 

Aluksi Hombre yritti pussata minua. "Ei, ei, ei!", huusin minä.


Sitten oli Hombren vuoro huutaa: "Tequila!"


No voi apua! Mitä Hombre nyt tekee? Ei minua saa retuuttaa! 


Hombre yritti pyytää erästä miestä kuvaan: "Hei, tule tänne, tarvitsemme kuvaan kolmannen apinan!" Mies ei suostunut kuvaan, mutta rannalla olevat saivat viidettä Hombren touhuista. 


Kuvassessio oli vihdoin ohi ja minä pääsin tekemään hiekkalinnaa. 


Kello yhden aikaan menimme lounaalle rantaravintolaan. 


Lounaan jälkeen oli aika mennä hierontaan. Hierontapalveluja ei saanut niin edulliseen hintaa kuin Aasiassa, mutta sään pilvisyyden johdosta päätimme sijoittaa hieman rahaa omaan hyvinvointiin.

Äiti oli käynyt jo aiemmin kysymässä hierontojen hintoja. Hinta oli aluksi 550 pesoa, kun äiti oli lähdössä, hinta tipahti 450 pesoon ja lopuksi hieroja kertoi hinnan olevan kahdelle henkilölle yhteensä 800 pesoa. 

Matkakaverimme reissulasse päätti tulla myös hierontaan, joten hinnaksi henkilöä kohden tuli noin 27 euroa. 


Minun hieronnasta ei tarvinnut maksaa mitään. Sain pyyhkeen niskani alle ja sitten oli aika rentoutua. 


Oijoi, kylläpä se tuntui hyvältä. 


Kun äidin vuoro tuli, kysyi hieroja: "Haluatko kevyen, keskitason ja vahvan hieronnan?" Äiti sanoi ottavansa vahvan, mutta kertoisi kyllä hierojalle, jos hieronta olisi liian voimakasta. 


Äidin mukaan hieronta ei ollut liian voimakasta, ennemminkin rentouttavaa. 

Matka jatkuu Isla Mujereksella seuraavassa osassa, jossa minä käyn tinkimässä turistikaupoissa. 

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät Apen matkakertomuksia. Amsterdam, Alankomaat (syyskuu 2014) Osa 1.  Apen ensimmäinen päivä Amsterdamissa Osa 2. Amsterdam – hotelli, jota en voi suositella Osa 3. Amsterdam – kirjaimia, kanaaleja ja punaisia lyhtyjä Osa 4.  Amsterdam – Ape Van Gogh -museossa Osa 5. Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat Ayia Napa ja Nikosia, Kypros (vuosi 2015) Osa 1.  Ayia Napa – kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan Osa 2. Ayia Napa– hiekkamyrskyä, turistikatua ja toimiva tukikohta Osa 3. Kyproksen maut – mezeä, kleftikoa ja ranskalaisten kirous Osa 4. Nikosia – päiväretki kaupungin kreikkalaiselle puolelle Osa 5. Nikosia – rajan yli turkkilaiselle puolelle Belize, Guatemala ja Meksiko (Kiertomatka, helmikuu 2015) Osa 1.  Ape lähtee Keski-Amerikan kiertomatkalle – Meksiko, Belize ja Guatemala kutsuvat Osa 2. Pitkä lento Cancúniin – Apen kiertomatka alkaa Osa 3. Ensimmäinen ilta Cancúnissa – hotellihuone ja meksikolainen illallinen Osa 4. Aamu Cancúnin hotel...

Wien – maisemia tornista, lounaaksi jäätelöä ja illalliseksi Wieninleike

Oli heinäkuu, vuosi 2015 ja Wienin matkamme viimeinen päivä. Seuraavana aamuna palaisimme Suomeen. Nähtävyyksiä ja museoita olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta kolmessa päivässä ei mitenkään ehdi nähdä kaikkea, mitä Wienillä on tarjota. Aamupäivällä suuntasimme katsomaan maisemia St. Stephen's Cathedral n kirkontornista. Kirkossa on kaksi tornia, joihin pääsee ihailemaan kaupunkia yläilmoista. Valitsimme vasemman tornin, eli Nord Turmin, koska infopisteessä ollut poika vinkkasi, että sieltä olisi paremmat näkymät. Aikuisen lippu (2015) torniin maksoi 5,50 euroa. Minusta ei tarvinnut maksaa mitään, koska hinnastossa ei ollut apinalippuja. Reilua toimintaa, sanon minä. Ylhäältä avautui hieno näkymä Wienin kattojen ylle. Hetken aikaa katselimme maisemia ja yritin painaa mieleeni kaupungin kirkontornit ja leveät kadut. Tornivierailun jälkeen jatkoimme matkaa kohti juutalaismuseota. Lippu maksoi aikuiselta 10 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Lippu oikeutti sisäänp...

Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat

Edellisen illan Amsterdamissa vietimme äidin, Reissulassen ja heidän Amsterdamissa asuvan kaverin seurassa mukavissa tunnelmissa. Kyläilyn jälkeen päädyimme ravintolaan syömään, juomaan ja juttelemamaan mukavia. Seuraavana aamuna minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme Rijks-museoon – museon nimi lausutaan kuulemma “Räisk”. Aikuisten sisäänpääsymaksu oli  15 euroa  (syyskuussa 2014)  ja lipun hinta nousisi marraskuussa 17,50 euroon.  Museossa ensimmäinen teos, johon kiinnitin huomion, oli Laokoon-ryhmä . Se on kopio antiikin veistoksesta ja esittää troijalaista pappia nimeltä Laokoon sekä hänen poikiaan. Tarinan mukaan Laokoon yritti varoittaa troijalaisia siitä, että kreikkalaiset jättivät suuren puuhevosen kaupungin muurin sisään. Valitettavasti Laokoon ja hänen poikansa joutuivat merikäärmeiden hyökkäyksen uhriksi tämän varoituksen jälkeen. Toisin sanoen teos kertoo tarinan epäonnesta ja mytologiasta: Laokoon teki oikein yrittäessään auttaa, mutta kohtalo ko...