Siirry pääsisältöön

Cancun osa 10, kaupungin karumpi puoli, siellä asuvat paikalliset

Ajoimme bussilla Cancun-kyltin luota keskustaan. Meillä ei ollut mitään havaintoa, mitä keskustasta löytäisimme. Olisiko keskustassa mitään muuta löydettävää kuin kauppoja ja ostoskeskuksia? 

Kun tulimme keskustaan, kuski ilmoitti kuuluvasti "Centro!", joka tarkoitti suomeksi, "Menkää turistit ulos tässä kohtaa!". Poistuimme bussista muiden turistien lailla. Kävimme ensin supermarketissa katselemassa kaupan tarjontaa. 



Mukaan kaupasta tarttui muutama postikortti. 

Kävelimme hetken keskustassa näkemättä mitään ihmeellistä. 



Äiti sai idean, että mennään ajelemaan bussilla, näin näkisimme kaupunkia. 

Menimme samalle bussipysäkille, johon olimme saapuneet hotellialueelta keskustaan tullessa. Bussi pyyhälsi paikalle ja menimme sisään. Kun äiti oli maksamassa meidän pääsylippuja, sanoi kuski äidille, ettei bussi mene hotelleille. Äiti sanoi tietävänsä ja antoi rahat kuskille.

Reissulasse kysyi äidiltä, että saiko äiti bussiliput. Lippuja emme saaneet. Tämän päivän reissun jälkeen teimme päätelmän, että bussiliput annetaan vain turisteille hotelli-zonen alueella. 


Kuski ajoi yhden pysäkin eteenpäin turisteille tarkoitetut matkamuistomyymälän kohdalle. Kaikki turistit poistuivat tässä kohtaa meitä lukuun ottamatta. 

Kuski katsoi äitiä peilin kautta ja näytti meille, että tässä kohtaa pitäisi mennä ulos. Äiti pyöritti kuskille päätään sen merkiksi, että emme halunneet mennä ulos. Kuski teki vielä toisen yrityksen, jotta saisi meidät ulos. Äiti huitaisi kuskille kädellään, "aja nyt vaan". 

Takana oleva matkustaja kysyi äidiltä mihin olemme menossa. Äiti sanoi, että käymme vain ajelulla katsomassa kaupunkia. Kuski antoi periksi ja lähti ajamaan. 


En tiedä miksi kuski ei halunnut meitä mukaan. Oliko alue liian vaarallinen turisteille? Ajatteliko kuski, että alueella ei ole mitään nähtävää? Vai eikö paikallisten todellista elämää haluttu näyttää yltäkylläisyydessä eläville turisteille? 

Katsoin televisiosta myöhemmin dokumentin, jossa valotettiin enemmän paikallisten elämää tällä alueella. 

Alue ei tosiaan ole sellainen turvallinen paikka, niin kuin Cancunin Hotel-Zone alue. Joten en tietenkään suosittele kenellekään hortoilua tällä alueella. Pimeään aikaan en olisi itsekään käynyt tällaisella kierroksella. 


Maisemat muuttuivat täysin, kun bussi huristeli kaupungin toiselle puolelle. 


Tällä puolella kaupunkia oli todellinen Meksikon tuntu, kun taas Cancunin hotellialueella voi kuvitella olevansa Amerikassa. 


Bussi huristeli pitkää paikallisten alueella, jättäen hotellin työntekijöitä pois kyydistään. Kun saavuimme päätepysäkille, kuski ilmoitti meille, että ensimmäinen bussi menee takaisin hotelleille. 


Ensimmäinen bussi ei nyt näyttänyt kuitenkaan siltä, että se olisi mihinkään lähdössä. 


Katselimme päätepysäkin luona olevia taloja. 


Talot näyttivät uusilta ja hyväkuntoisilta. Äiti mietti keitä taloissa asui, sillä paikallisten hotellien työntekijöiden palkat eivät ole suuret. Äiti mietti, jos taloissa asuu vaikka paikallisia ravintolayrittäjiä tai hotellin henkilökuntaa, jotka ovat paremmassa asemassa. 

Dokumentissa, jonka katsoimme loman jälkeen selvisi, että taloissa voi asua myös hotellin siivooja. Varaa siivoojalla ei ole ostaa tällaista asuntoa, sillä siivoojan päiväpalkka on 4 - 6 euroa. Pankista siivooja ei myöskään lainaa saisi. Dokumentissa ollut siivooja kertoi, että hän oli saanut lainaa hotellilta asuntoa varten. 


Päätepysäkillä bussikuskit viettivät taukoaan ja hymähtelivät nähdessään meidät. Ajattelivat varmaan, että turistiressukat ovat eksyksissä. 


Ensimmäinen bussi ei tosiaan liikahtanut mihinkään, vaan meidät viitottiin toiseen bussiin ja lähdimme huristelemaan takaisin kohti hotel-zonea.  

Kuvailin bussin ikkunasta paikallista menoa. 



Paikallisia koululaista koulukyydissä. 


Bussipysäkillä bussia odottavia ihmisiä. 


Jonkinnäköinen "ravintola".


Ja lopuksi paikallinen asunto tai ehkä kyseessä oli jokin yritys. 


Oli silmiä avaavaa käydä katsomassa kaupungin toista puolta. Matka jatkuu seuraavassa numerossa kohti Isla Mujeresta, joka on saari Cancunin kupeessa. 

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.



Kommentit

  1. Cancunissa voi turistialueella todellakin kuvitella olevansa Amerikassa. Luulen, että osa amerikkalaisturisteista ja miksei muistakin turreista oikeasti kuvittelee Meksikon olevan sellainen, minkä kuvan siitä saa Cancunin turistialueella. Olen itsekin käynyt Cancunissa pyörimässä bussilla ja maisemat tosiaan ovat aivan toiset vähän kauempana ökyalueesta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät Apen matkakertomuksia. Amsterdam, Alankomaat (syyskuu 2014) Osa 1.  Apen ensimmäinen päivä Amsterdamissa Osa 2. Amsterdam – hotelli, jota en voi suositella Osa 3. Amsterdam – kirjaimia, kanaaleja ja punaisia lyhtyjä Osa 4.  Amsterdam – Ape Van Gogh -museossa Osa 5. Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat Ayia Napa ja Nikosia, Kypros (vuosi 2015) Osa 1.  Ayia Napa – kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan Osa 2. Ayia Napa– hiekkamyrskyä, turistikatua ja toimiva tukikohta Osa 3. Kyproksen maut – mezeä, kleftikoa ja ranskalaisten kirous Osa 4. Nikosia – päiväretki kaupungin kreikkalaiselle puolelle Osa 5. Nikosia – rajan yli turkkilaiselle puolelle Belize, Guatemala ja Meksiko (Kiertomatka, helmikuu 2015) Osa 1.  Ape lähtee Keski-Amerikan kiertomatkalle – Meksiko, Belize ja Guatemala kutsuvat Osa 2. Pitkä lento Cancúniin – Apen kiertomatka alkaa Osa 3. Ensimmäinen ilta Cancúnissa – hotellihuone ja meksikolainen illallinen Osa 4. Aamu Cancúnin hotel...

Wien – maisemia tornista, lounaaksi jäätelöä ja illalliseksi Wieninleike

Oli heinäkuu, vuosi 2015 ja Wienin matkamme viimeinen päivä. Seuraavana aamuna palaisimme Suomeen. Nähtävyyksiä ja museoita olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta kolmessa päivässä ei mitenkään ehdi nähdä kaikkea, mitä Wienillä on tarjota. Aamupäivällä suuntasimme katsomaan maisemia St. Stephen's Cathedral n kirkontornista. Kirkossa on kaksi tornia, joihin pääsee ihailemaan kaupunkia yläilmoista. Valitsimme vasemman tornin, eli Nord Turmin, koska infopisteessä ollut poika vinkkasi, että sieltä olisi paremmat näkymät. Aikuisen lippu (2015) torniin maksoi 5,50 euroa. Minusta ei tarvinnut maksaa mitään, koska hinnastossa ei ollut apinalippuja. Reilua toimintaa, sanon minä. Ylhäältä avautui hieno näkymä Wienin kattojen ylle. Hetken aikaa katselimme maisemia ja yritin painaa mieleeni kaupungin kirkontornit ja leveät kadut. Tornivierailun jälkeen jatkoimme matkaa kohti juutalaismuseota. Lippu maksoi aikuiselta 10 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Lippu oikeutti sisäänp...

Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat

Edellisen illan Amsterdamissa vietimme äidin, Reissulassen ja heidän Amsterdamissa asuvan kaverin seurassa mukavissa tunnelmissa. Kyläilyn jälkeen päädyimme ravintolaan syömään, juomaan ja juttelemamaan mukavia. Seuraavana aamuna minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme Rijks-museoon – museon nimi lausutaan kuulemma “Räisk”. Aikuisten sisäänpääsymaksu oli  15 euroa  (syyskuussa 2014)  ja lipun hinta nousisi marraskuussa 17,50 euroon.  Museossa ensimmäinen teos, johon kiinnitin huomion, oli Laokoon-ryhmä . Se on kopio antiikin veistoksesta ja esittää troijalaista pappia nimeltä Laokoon sekä hänen poikiaan. Tarinan mukaan Laokoon yritti varoittaa troijalaisia siitä, että kreikkalaiset jättivät suuren puuhevosen kaupungin muurin sisään. Valitettavasti Laokoon ja hänen poikansa joutuivat merikäärmeiden hyökkäyksen uhriksi tämän varoituksen jälkeen. Toisin sanoen teos kertoo tarinan epäonnesta ja mytologiasta: Laokoon teki oikein yrittäessään auttaa, mutta kohtalo ko...