Siirry pääsisältöön

Päivä Andorra la Vellassa

Andorra on pieni valtio Espanjan ja Ranskan välissä. Andorran pääkaupunki on Andorra la Vella ja sinne päästäkseen on matkustettava bussilla tai autolla, joko Ranskan tai Espanjan kautta. 

Heräsimme aamulla uuteen päivään Andorra la Vellassa. Minä avasin ikkunan ja ihastelin maisemia. 



Hotellin aamiaisen jälkeen lähdimme katsomaan kaupunkia. 



Kävelimme hotellilta mäen alas ja saavuimme turistitoimistolle, joka näkyy alla olevassa kuvassa vasemmalla. Kävimme kysymässä turistitoimistosta paikalliset nähtävyydet ja saimme ilmaiset kartat. Tuossa samassa kuvassa näkyy ravintola (keltainen rakennus), jossa kävimme myöhemmin syömässä oikein hyvää välipalaa.



Meillä oli vain yksi kokonainen päivä Andorrassa, joten emme lähteneet pääkaupunkia kauemmaksi, vaikka saimme turistitoimistosta muitakin nähtävyysvinkkejä esim. patikointia varten.

Kaupungilta löysimme seuraavia nähtävyyksiä: Dalin taideteos ja hieno silta.



Patsaita liikenneympyrässä ja rakennus, joka näytti minun mielestäni kirkolta, mutta se olikin kylpyjä.




Ai niin! Ja sitten vielä tällainen tyttö ja kana patsas. Vai onkohan se nainen ja kukko?


Kaupunki oli nopeasti kävelty ympäri ja kävimme katsomassa ruokakaupan tarjontaa. Kaupasta löytyi hienoja kinkkuja. Olisin halunnut ostaa yhden, mutta äiti sanoi, ettei se mahtuisi meidän laukkuun.



Sitten löytyi aikuisten juomapullo, josta äiti halusi ottaa kuvan.


Turistitoimistossa kerrottiin aiemmin, että ylempänä kaupungissa kulkee maisemareitti. Päätimme lähteä kipuamaan ylöspäin. 

Kipusimme mäkeä ylös jonkin aikaa ja lopuksi vastaan tuli umpikuja. Lähdimme kiipeämään toiseen suuntaan, mutta tällä kertaa usko loppui kesken. 



Palasimme takaisin alas ja otimme taksin päästäksemme ylös kävelypolulle. Taksi vie meidät maisemareitin päähän ja hintaa kyydille tuli 5-6 euroa. Tästä se polku sitten alkoi.


Seuraavissa kuvassa olen kävelypolulla. 



Joki virtasi vieressä, mutta näkymät eivät mielestäni olleet erityisen hienot, koska jokea ei nähnyt juuri lainkaan. Olimme kuitenkin tyytyväisiä, että tuli hieman ulkoiltua. Kävimme kävelemässä vielä toisen reitin, joka kulki kaupungin puolella. Jonkin aikaa käveltyämme päätimme palata takaisin alas kaupungille.





Menimme välipalalle keskustassa Dalin kellon luona olevaan ravintolaan. Otimme listalta vaan jotain, jossa luki Jamón, koska se taisi olla ainut sana jonka ymmärsimme. Tiesimme siis saavamme ilmakuivattua kinkkua, mutta ei sitä, mitä kinkun kanssa tulisi.

Annos tuli pöytään ja näytti eri hyvältä. Paahdettua leipää, valkosipulinkynsi, tomaattia ja ilmakuivattua kinkkua … voi lurps.



Äiti leikkasi tomaatit ja pilkkoi valkosipulin kynnen.



Sitten oli aika herkutella.



Kylläpä välipala maistui hyvältä auringonpaisteessa. Niin yksikertaista ruokaa, mutta niin hyvää, tätä täytyy tehdä kotonakin. Vaikka toisin luulen, että joudumme äidin kanssa kuntokuurille tämän loman jälkeen. ;) Jos et kerro kenellekään, niin voin kertoa sinulle, että tilasimme saman alkupalan vielä uudelleen. 

Illalla kävimme vielä syömässä hotellia vastapäätä olevassa ravintolassa ja pienellä iltakävelyllä katsomassa valopatsaita.



Seuraavana päivänä lähdimme bussilla kohti Barcelonaan.

T. Ape

P.S. Seuraavassa bloggauksessa hotelliarvostelu Andorrasta ja sitten matka jatkuu taas. 


Kommentit

  1. Hei! Olipa hauska lukea matkakertomusta Barcelonasta ja Andorrasta, molemmat ovat kovin tuttuja minulle! Tuosta leipäannoksesta sanoisin, että paikalliset sen söisivät pan con tomatesina, eli tuota leipää hangataan tomaatilla ja valkosipulilla (ja olettaisin, että tarjolla oli myös oliiviöljyä) ja jamonit syödään erikseen, mutta hyvää se on varmasti noinkin tarjoiltuna :). Ps. olemme olleet samassa Andorran hotellissa monesti yötä :)

    VastaaPoista
  2. Hei! Kiitos Ansku kommentista ja vinkistä. Siis söimme ihan väärin, "turistit". :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät Apen matkakertomuksia. Amsterdam, Alankomaat (syyskuu 2014) Osa 1.  Apen ensimmäinen päivä Amsterdamissa Osa 2. Amsterdam – hotelli, jota en voi suositella Osa 3. Amsterdam – kirjaimia, kanaaleja ja punaisia lyhtyjä Osa 4.  Amsterdam – Ape Van Gogh -museossa Osa 5. Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat Ayia Napa ja Nikosia, Kypros (vuosi 2015) Osa 1.  Ayia Napa – kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan Osa 2. Ayia Napa– hiekkamyrskyä, turistikatua ja toimiva tukikohta Osa 3. Kyproksen maut – mezeä, kleftikoa ja ranskalaisten kirous Osa 4. Nikosia – päiväretki kaupungin kreikkalaiselle puolelle Osa 5. Nikosia – rajan yli turkkilaiselle puolelle Belize, Guatemala ja Meksiko (Kiertomatka, helmikuu 2015) Osa 1.  Ape lähtee Keski-Amerikan kiertomatkalle – Meksiko, Belize ja Guatemala kutsuvat Osa 2. Pitkä lento Cancúniin – Apen kiertomatka alkaa Osa 3. Ensimmäinen ilta Cancúnissa – hotellihuone ja meksikolainen illallinen Osa 4. Aamu Cancúnin hotel...

Wien – maisemia tornista, lounaaksi jäätelöä ja illalliseksi Wieninleike

Oli heinäkuu, vuosi 2015 ja Wienin matkamme viimeinen päivä. Seuraavana aamuna palaisimme Suomeen. Nähtävyyksiä ja museoita olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta kolmessa päivässä ei mitenkään ehdi nähdä kaikkea, mitä Wienillä on tarjota. Aamupäivällä suuntasimme katsomaan maisemia St. Stephen's Cathedral n kirkontornista. Kirkossa on kaksi tornia, joihin pääsee ihailemaan kaupunkia yläilmoista. Valitsimme vasemman tornin, eli Nord Turmin, koska infopisteessä ollut poika vinkkasi, että sieltä olisi paremmat näkymät. Aikuisen lippu (2015) torniin maksoi 5,50 euroa. Minusta ei tarvinnut maksaa mitään, koska hinnastossa ei ollut apinalippuja. Reilua toimintaa, sanon minä. Ylhäältä avautui hieno näkymä Wienin kattojen ylle. Hetken aikaa katselimme maisemia ja yritin painaa mieleeni kaupungin kirkontornit ja leveät kadut. Tornivierailun jälkeen jatkoimme matkaa kohti juutalaismuseota. Lippu maksoi aikuiselta 10 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Lippu oikeutti sisäänp...

Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat

Edellisen illan Amsterdamissa vietimme äidin, Reissulassen ja heidän Amsterdamissa asuvan kaverin seurassa mukavissa tunnelmissa. Kyläilyn jälkeen päädyimme ravintolaan syömään, juomaan ja juttelemamaan mukavia. Seuraavana aamuna minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme Rijks-museoon – museon nimi lausutaan kuulemma “Räisk”. Aikuisten sisäänpääsymaksu oli  15 euroa  (syyskuussa 2014)  ja lipun hinta nousisi marraskuussa 17,50 euroon.  Museossa ensimmäinen teos, johon kiinnitin huomion, oli Laokoon-ryhmä . Se on kopio antiikin veistoksesta ja esittää troijalaista pappia nimeltä Laokoon sekä hänen poikiaan. Tarinan mukaan Laokoon yritti varoittaa troijalaisia siitä, että kreikkalaiset jättivät suuren puuhevosen kaupungin muurin sisään. Valitettavasti Laokoon ja hänen poikansa joutuivat merikäärmeiden hyökkäyksen uhriksi tämän varoituksen jälkeen. Toisin sanoen teos kertoo tarinan epäonnesta ja mytologiasta: Laokoon teki oikein yrittäessään auttaa, mutta kohtalo ko...