Siirry pääsisältöön

Bussilla Barcelonasta Andorraan

Saavuimme Barcelonan kentälle noin kaksi tuntia myöhässä. Bussi Andorraan, johon olimme ostaneet liput, oli mennyt jo menojaan. Onneksi tänään lähtisi vielä yksi bussi kello 20:00. Meidän piti vain selvittää mistä bussi lähtisi ja pitäisikö meidän ostaa uudet liput.

Liput olimme ostaneet netistä yhtiöltä nimeltään DirectBus. Yhdensuuntainen lippu maksoi Barcelonan lentokentältä Andorran pääkaupunkiin Andorra la Vellaan 33,50 € henkilöltä. Minusta ei tarvinnut maksaa mitään, koska matkustan äidin laukussa.

Yritimme katsella lentokentällä pistettä, jossa lippuja myyntäisiin. Löysimme yhden pisteen, jossa luki DirectBus, mutta se ei ollut oikea tiski. Virkailija neuvoi meitä, että meidän piti jatkaa vaan matkaa löytääksemme pysäkin, josta bussi lähtisi Andorraan.

Jatkoimme matkaa, mutta emme löytäneet oikeaa bussipysäkkiä. Löysimme oikean terminaalin osion ja pysäkkejä, mutta missään ei lukenut selkeästi mistä bussi lähtisi tai sitten emme vaan huomanneet opasteita. Bussipysäkkejä oli useampi, joten päätimme palata takaisin sisään terminaaliin ja kysyä lähtöpaikkaa neuvonnasta.

Neuvonnasta täti kertoi, että meidän pitää jatkaa eteenpäin ja kääntyä sen jälkeen oikealle ulos. Bussi lähtisi suuren seinämaalauksen edestä. Löysimme seinämaalauksen, jonka jälkeen palasimme takaisin lentoasemalle.

Kun bussin lähtöön oli aikaa 15 minuuttia, menimme seisomaan suuren seinämaalauksen eteen. Mutta oikeaa bussia ei näkynyt. Hetken kuluttua kauempana näkyi tulevan bussi, joka oli hieman muita hienompi ja näytti pitkänmatkanbussilta. Äiti sanoi: Onkohan tuo se bussi?

Bussi ei ajanut kuitenkaan seinämaalauksen eteen vaan jäi kauemmaksi toisen bussin taakse, emme nähneet mitä bussissa luki.

Odotimme vielä hetken. Kun bussia ei kuulunut, niin äiti päätti mennä katsomaan mitä kauempana olevassa bussissa luki. Jäimme odottamaan laukkujen kanssa toiselle pysäkille. Äiti käveli puoleen matkaan, jonka jälkeen hän kääntyi meihin päin ja alkoi viittomaan ”tulkaa tänne”.

Kun saavuimme bussille, äiti kävi jo neuvottelua bussikuskin kanssa siitä, että päästäänkö kyytiin meidän lipuilla vain pitääkö ostaa uudet liput. No eihän siitä neuvottelusta mitään tullut, kun toinen puhuu englantia ja toinen espanjaa.

Kuski sanoi, että ensin on yksi pysäkki ja sitten jatkamme Andorraan. Hän otti meidän laukut ja me menimme istumaan bussiin, mitään rahastusta ei ainakaan vielä tapahtunut.

Bussi lähti liikkeelle. Huokasin hieman helpotuksesta, koska olimme löytäneet oikean bussin. Jonkin ajan kuluttua saavuimme Barcelonaan, jossa auringosta ei näkynyt pilkahdustakaan. 


Olimme tyytyväisiä, ettei meidän tarvinnut jäädä Barcelonaan, vaan jatkaisimme matkaa Andorraan. Toisaalta meillä oli vielä kolme tuntia bussissa istumista, joten päivästä tulisi aika raskas. Onneksi bussi oli tasokas, siinä oli hyvät istuimet, turvavyöt, wc ja wifi, jota emme kyllä saaneet toimimaan. Maisemia näimme vain alkumatkasta, koska pian tuli pimeää.

Barcelonan bussiasemalla ihmisiä poistui bussista ja toisia ihmisiä tuli sisään. Meillä ei ollut vieläkään selvillä, että pitäisikö meidän ostaa uudet liput. Kuski poistui bussista.

Kun bussi oli tarkoitus lähteä, laski kuljettaja matkustajat. Äiti sanoi, että me ollaan ylimääräiset varmaan. Hetken kuluttua kuski tuli pyytämään äidiltä lippuja, sanoi jotain ja poistui paikalta. Äiti pähkäili, että olisiko pitänyt mennä kuskin mukaan.

Kuljettaja palasi bussiin ja ojensi meille uudet liput ja mitään ei tarvinnut maksaa. Olimme tyytyväisiä, vaikka bussi lähti vähän myöhässä kohti Andorraa. No se myöhästyminen johtui varmaan meistä.

Bussimatka oli hieman yksitoikkoinen ja väsymys alkoi painaa. Katselimme matkalla kylttejä, joista saimme tietää, paljonko vielä matkaa olisi perille. Äidin kaveri sanoi, että emme olisi perillä aikataulun mukaisesti.

Aikataulun mukaan meidän olisi pitänyt olla perillä illalla puoli kahdentoista maissa, mutta olimme bussissa vielä kymmentä vaille kaksitoista.

Hotelliin olisi pitänyt kirjautua kello kahteentoista mennessä, joten äidin piti soittaa hotellille, että olimme myöhässä. Hotellilla vastasi mukavan kuuloinen mies, joka sanoi: ”Älä huolehdi, odotan kyllä teitä”.

Andorra la Vellan bussiasemalle päästyä olimme tyytyväisiä nähdessä viereisellä kadulla kaksi taksia. Suuntasimme taksin luokse, koska meillä ei ollut mitään havaintoa siitä, mihin suuntaan lähtisimme.

Taksi vei meidät hotellille edulliseen hintaan, joka taisi olla 5-7 euron välillä. Astuimme hotellin ovesta sisään. Olimme vihdoin perillä!



Matka jatkuu seuraavassa bloggauksessa, klikkaa tästä.

T. Ape

Muita matkakertomuksia löydät klikkaamalla tästä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät Apen matkakertomuksia. Amsterdam, Alankomaat (syyskuu 2014) Osa 1.  Apen ensimmäinen päivä Amsterdamissa Osa 2. Amsterdam – hotelli, jota en voi suositella Osa 3. Amsterdam – kirjaimia, kanaaleja ja punaisia lyhtyjä Osa 4.  Amsterdam – Ape Van Gogh -museossa Osa 5. Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat Ayia Napa ja Nikosia, Kypros (vuosi 2015) Osa 1.  Ayia Napa – kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan Osa 2. Ayia Napa– hiekkamyrskyä, turistikatua ja toimiva tukikohta Osa 3. Kyproksen maut – mezeä, kleftikoa ja ranskalaisten kirous Osa 4. Nikosia – päiväretki kaupungin kreikkalaiselle puolelle Osa 5. Nikosia – rajan yli turkkilaiselle puolelle Belize, Guatemala ja Meksiko (Kiertomatka, helmikuu 2015) Osa 1.  Ape lähtee Keski-Amerikan kiertomatkalle – Meksiko, Belize ja Guatemala kutsuvat Osa 2. Pitkä lento Cancúniin – Apen kiertomatka alkaa Osa 3. Ensimmäinen ilta Cancúnissa – hotellihuone ja meksikolainen illallinen Osa 4. Aamu Cancúnin hotel...

Wien – maisemia tornista, lounaaksi jäätelöä ja illalliseksi Wieninleike

Oli heinäkuu, vuosi 2015 ja Wienin matkamme viimeinen päivä. Seuraavana aamuna palaisimme Suomeen. Nähtävyyksiä ja museoita olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta kolmessa päivässä ei mitenkään ehdi nähdä kaikkea, mitä Wienillä on tarjota. Aamupäivällä suuntasimme katsomaan maisemia St. Stephen's Cathedral n kirkontornista. Kirkossa on kaksi tornia, joihin pääsee ihailemaan kaupunkia yläilmoista. Valitsimme vasemman tornin, eli Nord Turmin, koska infopisteessä ollut poika vinkkasi, että sieltä olisi paremmat näkymät. Aikuisen lippu (2015) torniin maksoi 5,50 euroa. Minusta ei tarvinnut maksaa mitään, koska hinnastossa ei ollut apinalippuja. Reilua toimintaa, sanon minä. Ylhäältä avautui hieno näkymä Wienin kattojen ylle. Hetken aikaa katselimme maisemia ja yritin painaa mieleeni kaupungin kirkontornit ja leveät kadut. Tornivierailun jälkeen jatkoimme matkaa kohti juutalaismuseota. Lippu maksoi aikuiselta 10 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Lippu oikeutti sisäänp...

Amsterdam – Rijksmuseum ja juustokaupat

Edellisen illan Amsterdamissa vietimme äidin, Reissulassen ja heidän Amsterdamissa asuvan kaverin seurassa mukavissa tunnelmissa. Kyläilyn jälkeen päädyimme ravintolaan syömään, juomaan ja juttelemamaan mukavia. Seuraavana aamuna minä, äiti ja Reissulasse suuntasimme Rijks-museoon – museon nimi lausutaan kuulemma “Räisk”. Aikuisten sisäänpääsymaksu oli  15 euroa  (syyskuussa 2014)  ja lipun hinta nousisi marraskuussa 17,50 euroon.  Museossa ensimmäinen teos, johon kiinnitin huomion, oli Laokoon-ryhmä . Se on kopio antiikin veistoksesta ja esittää troijalaista pappia nimeltä Laokoon sekä hänen poikiaan. Tarinan mukaan Laokoon yritti varoittaa troijalaisia siitä, että kreikkalaiset jättivät suuren puuhevosen kaupungin muurin sisään. Valitettavasti Laokoon ja hänen poikansa joutuivat merikäärmeiden hyökkäyksen uhriksi tämän varoituksen jälkeen. Toisin sanoen teos kertoo tarinan epäonnesta ja mytologiasta: Laokoon teki oikein yrittäessään auttaa, mutta kohtalo ko...