Siirry pääsisältöön

Päivä Batamilla – edullinen taksiajelu ja rauhallisia rantoja

Tämä tarina on kirjoitettu 2014.

Seuraavana aamuna Batamin saaralla äiti oli hakemassa aamupalaa hotellin buffetista, kun yksi hotellin työntekijöistä tuli juttelemaan. Hän kysyi, mitä aiomme tehdä tänään.

Äiti kertoi, että aiomme vuokrata taksin ja katsella saarta.

Mies sanoi voivansa järjestää taksin. Kun äiti kysyi hintaa kymmenen tunnin ajelulle, vastaus oli 38 euroa. Ja taksi olisi tunnin päästä pihalla.

Kaupat syntyivät nopeasti. 

Äiti palasi aamupalapöytäämme ja kertoi minulle ja Reissulasselle, että hän oli juuri järjestänyt meille taksin koko päiväksi.

Katsoimme Reissulassen kanssa toisiamme hieman ihmeissämme. Emme olleet ehtineet edes miettiä päivän suunnitelmia, ja nyt kaikki oli jo valmiiksi järjestetty.

Mutta täytyy sanoa, että olimme siitä oikein iloisia. Päivän ohjelma oli nyt selvä: lähdemme tutkimaan Batamin saarta taksilla ja etsimään jonkin hienon rannan.

Pian minä, äiti ja Reissulasse istuimme taksin kyydissä ajelemassa pitkin Batamin teitä. Kuski puhui vain vähän englantia, mutta pärjäsimme silti hyvin.

Hän kyseli, että olisimmeko kiinnostuneita banaaniveneajeluista ja muista huvituksista.

Sanoimme, että emme halua turistirannalle. Pyysimme häntä viemään meidät jollekin rauhalliselle ja luonnonkauniille rannalla.

Kuski ymmärsi ja ajoi yli tunnin, ennen kuin saavuimme rannalle. 

Mutta odotus palkittiin.

Saavuimme rannalle nimeltä Pantai Mirota. Ranta oli lähes tyhjä. Vain muutama koira kulki hiekalla, mutta taksikuski kävi hätistämässä ne pois.

Ranta oli rauhallinen ja kaunis. Istuin istui hiekalla ja nautti merituulesta. 

Välillä piti tietenkin kiipeillä myös puissa – apinan pitää harjoittaa taitojaan.


Lepotaukojakin toki pieni apina tarvitsee, aina ei vaan jaksa kiipeillä. 

Jonkin ajan kuluttua rannalle tuli paikallisia nuoria. Yksi tyttö tuli äidin luokse kameran kanssa. Äiti luuli, että hänen pitäisi ottaa kuva tytöstä ja hänen poikaystävästään, mutta tyttö halusikin äidin kanssa samaan kuvaan.

Hetken kuluttua Reissulasse tuli paikalle, ja silloin tyttö halusi myös hänestä kuvan poikaystävänsä kanssa. Ihmeellinen juttu – eihän äiti ja Reissulasse ole mitään julkkisia.

Äiti ja Reissulasse eivät olleet mitenkään innoissaan tästä kuvaustuokiosta, mutta he halusivat olla kohteliaita paikallisia kohtaan.

Seuraavaksi jatkoimme taksilla matkaa ja näimme hienon sillan nimeltä Barelang Bridge. Silta oli todella vaikuttava näky.

Nälkä alkoi jo vähän kurnia, joten kuski vei meidät ravintolaan, jossa tarjoiltiin tuoreita mereneläviä. Altaasta olisi voinut valita vaikka hummerin, mutta hinnat olivat hieman liian korkeat.

Niinpä tilasimme listalta kanaa ja mereneläviä – ja saimme lisäksi suuren ämpärillisen riisiä.

Illan päätteeksi kävimme vielä ostoskeskuksessa. Äiti ei löytänyt mitään ostettavaa. Äiti on niin huono shoppailemaan. Seuraavan päivän suunnitelmissa meillä oli löytää uusi hieno ranta.

Seuraavana aamuna mietimme, että voisimme tällä kertaa mennä katsomaan rannan, jossa olisi myös rantatuoleja ja palveluita. Etsimme netistä tietoa ja löysimme suosituksista Nongsa Point Marina and Resortin ja Turi Beach Resortin rannoista.

Kävimme hotellin alussa kertomassa että halusimme Nongsa Point Marina and Resort -rannalle. Kysyimme samalla, että tulisiko meidän ottaa taksi molempiin suuntiin. Respasta vastattiin, ettei tarvitse, koska takseja saa sieltä helposti.

Taksi tuli hakemaan meitä ja henkilökunta kertoi kuskille mihin halusimme mennä. Tämän päivän kuski ei tuntunut yhtä pätevältä kuin edellisen päivän kuski. Vaihteiden ja polkimien käytössä oli pieniä haasteita. Kuskilla ei näyttänyt myöskään olevan hajuakaan siitä, mihin meidät piti viedä. Pysähdyimme aina välillä kysymään missä ranta sijaitsee. Vihdoin näimme Nongsa Point kyltin ja hetken päästä näkyi ranta. Jäimme taksin kyydistä pois ja taksi poistui paikalta.

Ja… no… se ei ollut aivan sitä mitä olimme toivoneet. 

Katselimme hetken rantaa ja otimme muutaman kuvan, mutta päätimme jatkaa matkaa, koska ranta oli roskainen eikä uimaan voinut rannalta mennä.

Niinpä lähdimme kävelemään eteenpäin kuumassa auringossa, jotta löytäsimme paremman rannan. 

Tulimme jo isolle tielle ja rantaa ei enää näkynyt. Ilma oli kuuma ja meitä alkoi hieman jo väsyttää. Hetken päästä saavuimme Palm Springs Golf & Beach Resortin kohdalle. Aluksi mietimme, että emme voi mennä hotellille, koska emme ole heidän asiakkaita, mutta edessäpäin ei näkynyt mitään. Äiti päätti, että mennään vartioilta kysymään, saammeko mennä hotellin baariin juomaan jotain. Vartijat nyökkäilivät hyväksyttävästi.

Kävelimme kuitenkin hotellin läpi suoraan rannalle. Nyt maisemat olivat kohdallaan ja ranta täysin tyhjä.

Laskuveden aikaan hiekalla näkyi simpukoita ja kotiloita. Äiti oli vähän huolissaan, miten ne pärjäävät kuumassa auringossa, mutta onneksi vesi alkoi pian nousta takaisin. Minusta tuo kuvassa vasemmalla oleva vihreä juttu on erittäin hieno.

Rannalla vietetyn ajan jälkeen kävimme hotellin baarissa juomassa kylmät juomat ja tilasimme taksin takaisin omalle hotellille.

Illalla kävimme vielä ostoskeskuksessa, mutta äiti ei löytänyt mitään ostettavaa. Äitini on niin huono shoppailemaan, joten menimme jalkahierontaan. 

Loppuillasta istuimme taas kolmistaan hotellin kattoterassilla, söimme, joimme ja katselimme Batamin iltaa.

Seuraavana päivänä oli aika palata lautalla takaisin Singaporeen.

Heilutin tassuani ja sanoin:

“Heippa hei Batman, eikun siis. Batam!"

Kooste matkasta Singapore, Batam ja Kuala Lumpur 2014


Muuta luettavaa:

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voitto Streat Helsinki Instagram-kilpailussa, Ape sai yllätyspaketin!

Streat Helsinki EATS -tapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2015, ja kävin siellä herkuttelemassa äidin ja Tuijan kanssa. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Instagram-kilpailu, johon osallistuin omalla selfielläni. Kilpailussa valittiin viisi voittajaa – ja minä olin yksi heistä. Jihuu! Huisia!  Palkintopaketti odotti noutoa Torikortteleissa, Taiga Colorsin myymälässä, joten suuntasimme keskustaan. Kampin metroasemalla törmäsin yllättäen vanhoihin tuttuihin: he olivat reissukavereitani Belize–Guatemala–Meksiko-kiertomatkalta. Vaihdoimme kuulumiset ja puhuimme tietenkin matkailusta ennen kuin jatkoimme matkaa. Rautatieasemalta kävelimme Torikortteleihin. Päivä oli aurinkoinen, ja pysähdyin hetkeksi katselemaan Senaatintorilla kuljeskelevia turisteja. Äiti oli kuullut, että Torikortteleissa vietettiin naapuripäivää. Meillä ei ollut ohjelmaa mukana, mutta Kiseleffin talo oli ainakin yksi tapahtumapaikoista.  Astuessamme sisään ystävällinen nainen kertoi heti: "Tuolla v...

Makujen matkassa

Matkoilla yksi parhaista tavoista tutustua uuteen paikkaan on ruoka. Paikalliset maut, ravintolat, torien herkut ja sattumalta löytyneet kahvilat jäävät usein mieleen yhtä vahvasti kuin nähtävyydetkin. Tähän koosteeseen olen kerännyt matkamuistoja ruoista maailmalta ja Suomesta, jotka ovat jääneet mieleen. Mukana on niin paikallisia ruokia, onnistuneita ravintolalöytöjä kuin hetkiä, jolloin hyvä ruoka, tunnelma ja seura ovat tehneet kokemuksesta mieleenpainuvan. Andorra la Vella 2014 – Jamónia, valkosipulia ja paahdettua leipää Barcelona 2014 – Ravintola Los Caracoles – Etanoita Espanjassa Gdańsk 2022 – Täydellinen tartar, erikoinen Negroni, kirsikkakastike ja Kotlet Schabowy Istanbul 2015 – Huomioruokaa ja ennustus kahvikupista Soul 2014 – Kurkistus Soulin ruokatarjontaan Tasokasta katuruokaa tarjolla, Streat Helsinki 16.- 22.3.2015 Tallinna, Tartto ja Ateena  Tokio, Rooma ja Belgrad Wrocław, Puola 2024 – Ravintola Le Gosse – Aamupala, tartar ja täydellinen filee mignon

Matkakertomukset

Tältä sivulta löydät pienen pehmolelun, Apen matkakertomuksia.  Mutta Ape ei ole mikä tahansa pehmolelu – se on seikkailija, joka on tassutellut useassa eri maassa.   Tarinoiden kirjoittamisessa Apea auttaa “ihmisäiti”, jonka matkakokemus kattaa 77 maata. Suurin osa blogin matkakertomuksista on kirjoitettu vuosina 2014–2015 – ne ovat aikansa kuvia hetkistä, jolloin maailma näytti hieman erilaiselta kuin nykyään. Uudemmissa tarinoissa Ape on välillä itse mukana seikkailemassa, ja toisinaan hän toimii kertojana äidin matkamuistojen pohjalta.  Tokio, Japani (huhti-toukokuu 2025) Osa 1. Tokio, Japani – Matkan suunnittelu, hotellit ja pienet sudenkuopat Osa 2. Tokio, Japani – Ensikosketus kaupunkiin ja FamilyMart Osa 3. Tokio – Kävelyllä Shinjukussa: 3D-kissa ja Don Quijoten tavaratalot Osa 4. Tokio – Metropolitan Government Building ja ilmainen näköalatasanne Osa 5. Tokio – Peace, Love, & Meiji Jingun pyhäkkö ja suuri metsäalue Osa 6. Tokio – Tokyo Nig...