Minulla on vielä yksi tarina kerrottavana Singaporen matkaltamme. Se liittyy paikkaan, joka oli niin hieno, että jopa minä jäin hetkeksi aivan hiljaiseksi.
Matkamme viimeiseksi yöksi muutimme nimittäin yhteen kaupungin kuuluisimmista hotelleista: Marina Bay Sandsiin.
Olin nähnyt sen jo monta kertaa kaukaa – sen kolme korkeaa tornia ja niiden päällä olevan valtavan “laivan”, joka näyttää siltä kuin se leijuisi taivaalla. Mutta vasta kun menimme itse sisään hotelliin, ymmärsin, kuinka valtava paikka se oikeasti on.
Kaikkein uskomattomin paikka hotellissa oli uima-allas. Se sijaitsi peräti 57. kerroksessa! Kun pääsin katsomaan sitä, en meinannut uskoa tassujani. En ollut koskaan nähnyt niin huikeaa uima-allasta. Ja äitikin sanoi, ettei ollut nähnyt sellaista, vaikka se on matkustanut paljon ja nähnyt monen monta hotellia ja uima-allasta.
Meidän hotellihuoneemme oli hieman alempana, 18. kerroksessa. Kävin tietenkin heti tutkimassa parvekkeen. Siellä minä istuin ja katselin ympärilleni – korkealla kaupungin yllä.
Se oli yksi niistä hetkistä, jolloin vain pysähtyy katsomaan maailmaa.
Hotellissa oli kyllä yksi huono puoli. Ruoka ja juoma olivat kalliita. Onneksi hotellin yhteydessä olevasta ostoskeskuksesta löytyi hyvä lounastarjous, joten emme jääneet nälkäisiksi.
Illalla lähdimme vielä kävelemään hotellin edustalle Marina Bayn rantaan. Siellä oli alkamassa valoshow.
Yhtäkkiä ilmaan alkoi leijailla saippuakuplia. Ne kimaltelivat valojen loisteessa ja leijuivat hitaasti tuulessa. Taustalla soi What a Wonderful World, jonka laulaa legendaarinen Louis Armstrong.
Kuplat, musiikki ja valot ympärillä… Se hetki tuntui melkein epätodelliselta.
Minusta tuntui aivan kuin olisin ollut mukana sadussa.
Ja ehkä matkustamisessa onkin juuri se taika – joskus maailma näyttää hetken ajan vähän satumaiselta.
Kooste matkasta Singapore, Batam ja Kuala Lumpur 2014
Kommentit
Lähetä kommentti