Istanbul - Prinssisaaret – Hiekkarantaa etsimässä

Oli heinäkuu 2015 ja lomamme viimeinen päivä Istanbulissa. Olimme päättäneet paeta kaupungin vilinää ja suunnata Prinssisaarille viettämään rentoa rantapäivää. Ajatus merituulesta ja hiekkarannasta kuulosti täydelliseltä päätökseltä matkalle.

Edellisenä iltana tutkimme äidin ja Reissulassen kanssa tietoja saarista. Monessa paikassa saaria kehuttiin idyllisiksi, ja myös paikallisten kerrottiin suuntaavan sinne viikonloppuisin. Prinssisaaret tunnetaan turkiksi nimellä Adalar.

Aamulla kysyimme hotellin vastaanotosta neuvoa. Ensin raitiovaunulla lauttasatamaan, ja sieltä noin tunnin merimatka saarille. Löysimme satamaan helposti ja matka Prinssisaaarille alkoi.

Tarinoiden mukaan saarille karkotettiin aikoinaan epäsuosioon joutuneita prinssejä – siitä nimi Prinssisaaret. Saariryhmään kuuluu yhdeksän saarta, joista suurimmat ovat Büyükada, Heybeliada, Burgazada ja Kınalıada.

Lautta pysähtyi neljällä saarella. Olimme etukäteen suunnitelleet jäävämme pois yhdellä pienemmistä saarista, mutta rannan vilinää katsellessamme muutimme mieltämme.

Jäimme pois viimeisellä pysähdyksellä, joka oli saarista suurin, Büyükada.

Monissa matkakertomuksissa ylistettiin saarten idyllisyyttä. Ensimmäinen näkymä sataman läheiselle kadulle ei kuitenkaan aivan vastannut odotuksia. Tunnelma oli vilkas ja paikoin jopa sekava.

Meillä ei ollut karttaa emmekä olleet tehneet tarkkaa suunnitelmaa. Lähdimme kävelemään eteenpäin toiveena löytää mukava hiekkaranta.

Prinssisaarilla yksityisautoilu on pääosin kielletty. Liikkumiseen on perinteisesti käytetty polkupyöriä, kävelyä ja hevosvaunuja.

Hevosvaunut jätimme väliin, eikä mäkisessä maastossa pyöräilykään houkutellut, joten turvauduimme apostolinkyytiin.

Kävelimme tietä eteenpäin etsien hiekkarantaa, jossa voisimme viettää mukavan rantapäivän.

Kävelimme mäkiä ylös ja alas auringon paistaessa. Löysimme kyllä pari rantaa, mutta ne eivät vastanneet mielikuvaamme rauhallisesta hiekkarannasta.

Rantapäivä jäi siis toteutumatta, mutta ainakin askelia kertyi ja kuntoilu tuli hoidettua.

Merimaisemat olivat kauniita, ja päivä tarjosi erilaisen näkökulman Istanbuliin – vaikka rentouttava rantapäivä jäikin haaveeksi.

Tähän päättyi matkamme Istanbulissa.

Seuraavissa tarinoissa suuntaamme jo uusiin kohteisiin.

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sisilia, Palermo - hellettä ja kaupunkikävelyä

Oli heinäkuu 2023. Äiti ja Reissulasse olivat Italiassa, Sisilia n saarella, Palermo ssa. Viikko oli helteinen, ja lämpötila nousi joka päivä sinne 30 asteeseen. Minun mielestäni tämä on juuri se lämpötila, jossa ihminen alkaa harkita vakavasti siirtymistä varjoon pysyvästi. Sisilia on Välimeri n suurin saari ja yksi Italian 20 alueesta. Se sijaitsee Italian eteläpuolella, ja sitä erottaa mantereesta Messinan salmi. Palermo, saaren pääkaupunki, sijaitsee luoteisrannikolla ja on yli 2700 vuotta vanha. Se on kaupunki, jossa loistokkaat rakennukset ja arkinen, hieman kaoottinen elämä kulkevat sulassa sovussa rinnakkain. Minun mielestäni tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voit ihailla historiallista mestariteosta ja samalla väistellä skootteria. Äiti ja Reissulasse kulkivat pitkin Palermon katuja ilman suurempaa kiirettä. Nähtävyydet, kaupat ja ravintolat tulivat vastaan lähes itsestään, mikä ei ollut yllättävää, sillä heidän hotellinsa sijaitsi aivan kaupungin sydämessä. K...

Makujen matkassa

Matkoilla yksi parhaista tavoista tutustua uuteen paikkaan on ruoka. Paikalliset maut, ravintolat, torien herkut ja sattumalta löytyneet kahvilat jäävät usein mieleen yhtä vahvasti kuin nähtävyydetkin. Tähän koosteeseen olen kerännyt matkamuistoja ruoista maailmalta ja Suomesta, jotka ovat jääneet mieleen. Mukana on niin paikallisia ruokia, onnistuneita ravintolalöytöjä kuin hetkiä, jolloin hyvä ruoka, tunnelma ja seura ovat tehneet kokemuksesta mieleenpainuvan. Andorra la Vella 2014 – Jamónia, valkosipulia ja paahdettua leipää Barcelona 2014 – Ravintola Los Caracoles – Etanoita Espanjassa Gdańsk 2022 – Täydellinen tartar, erikoinen Negroni, kirsikkakastike ja Kotlet Schabowy Istanbul 2015 – Huomioruokaa ja ennustus kahvikupista Soul 2014 – Kurkistus Soulin ruokatarjontaan Tasokasta katuruokaa tarjolla, Streat Helsinki 16.- 22.3.2015 Tallinna, Tartto ja Ateena Tokio, Rooma ja Belgrad Wrocław, Puola 2024 – Ravintola Le Gosse – Aamupala, tartar ja täydellinen filee mignon

Batu Caves ja Menara Kuala Lumpur

Seuraavana päivänä otimme äidin ja Reissulassen kanssa taksin Batu Cavesin luolalle. Batu Caves on valtava kalkkikivinen luolakompleksi, joka sijaitsee noin 13 km pohjoiseen Kuala Lumpurin keskustasta. Luolat ovat osa erittäin vanhaa kalliomuodostelmaa, yli 400 miljoonaa vuotta vanhaa kalkkikiveä, ja paikka on kestänyt luonnon voimien muovaamana vuosisatojen ajan. Tämä hindujen pyhä paikka oli täynnä portaita – yli kaksisataa! Minua kiinnostivat eniten apinat, jotka juoksivat luolissa vapaana. Seuraavassa kuvassa on sisäänkäynti luolaan ja valtava, kultainen Murugan-patsas , joka kohoaa luolille johtavien portaiden juurella yli 42 metrin korkeuteen. Tämä jumala on yksi hindulaisuuden tärkeimmistä jumalhahmoista, ja patsas on yksi maailman korkeimmista Murugan-patsaista. Nyt näkyy ensimmäinen apina! Minua vähän pelotti, vaikka se minun sukulainen onkin. Onneksi sillä oli appelsiinia syötävänä ja se keskittyi syömiseen. Minä jatkoin ääneti matkaan ylöspäin....

Apen matkat

Hae tästä blogista