Siirry pääsisältöön

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä.

Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa.

Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa.

Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas?

Tähän liittyy useita tarinoita.

Yhden tarinan mukaan kaupungissa vieraillut isä kadotti poikansa. Kaupunkilaiset auttoivat pojan etsimisessä, ja lopulta poika löydettiin siltä paikalta, jossa patsas nykyään seisoo. Poika oli kuulemma rauhallisesti pissaamassa. Iloinen isä päätti rakennuttaa patsaan muistoksi tästä tapahtumasta.

Toinen tarina on hieman jännittävämpi. Sen mukaan Brysseliä piiritettiin sodan aikana ja viholliset yrittivät räjäyttää kaupungin. Pieni poika olisi huomannut pommin sytytyslangan ja sammuttanut sen pissaamalla. Näin kaupunki pelastui.

Hmmm… uskoo ken tahtoo.

Kun minä näin patsaan, poika oli ilman vaatteita. Tämä ei kuitenkaan ole aina tilanne. Manneken Pisillä on nimittäin valtava vaatekokoelma. Patsaalle on tehty yli 900 erilaista asua, ja niitä vaihdetaan eri juhlapäivien ja tapahtumien yhteydessä. Jouluna patsaan voi nähdä esimerkiksi tonttupuvussa.

Moni tietää Manneken Pis patsaan, mutta harvempi tietää, että Brysselistä löytyy myös pissaava tyttö nimeltä Jeanneke Pis.

Eräänä aamuna lähdimme äidin kanssa etsimään tätä patsasta. Kävelimme Brysselin kaduilla ristiin ja rastiin, eikä tyttöä ollut kovin helppo löytää. Lopulta löysimme hänet pienen kujan päästä, ristikon takaa.

Jeanneke Pis patsas sijaitsee Impasse de la Fidélité/Getrouwheidsgang -kujan päässä, lähellä Rue des Bouchers -ravintolakatuja. Se oli kapella kujalla, joten emme meinanneet aluksi löytää patsaan luokse.

Manneken Pis on seissyt paikallaan jo 1600-luvulta lähtien. Jeanneke Pis on huomattavasti nuorempi ja Patsas paljastettiin vuonna 1987. Tämän patsaan on tehnyt belgialainen kuvanveistäjä Denis-Adrien Debouvrie.

Osa ihmisistä kertoo, että Jeanneke Pis on Manneken Pisin leikkikaveri. Toiset taas sanovat hänen olevan pissaavan pojan sisko. No, voihan hän olla molempia – sekä sisko että kaveri.

Yhtenä päivänä kaupungilla kävellessäni löysin vielä kolmannenkin hahmon. Se oli Manneken Peace.

Tällaista tarinaa tällä kertaa Brysselin kaduilta. Matka Brysselissä jatkuu seuraavassa tarinassa suklaamuseoon.

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sisilia, Palermo - hellettä ja kaupunkikävelyä

Oli heinäkuu 2023. Äiti ja Reissulasse olivat Italiassa,  Sisilia n saarella, Palermo ssa.  Viikko oli helteinen, ja lämpötila nousi joka päivä sinne 30 asteeseen. Minun mielestäni tämä on juuri se lämpötila, jossa ihminen alkaa harkita vakavasti siirtymistä varjoon pysyvästi. Sisilia on Välimeri n suurin saari ja yksi Italian 20 alueesta. Se sijaitsee Italian eteläpuolella, ja sitä erottaa mantereesta Messinan salmi. Palermo, saaren pääkaupunki, sijaitsee luoteisrannikolla ja on yli 2700 vuotta vanha. Se on kaupunki, jossa loistokkaat rakennukset ja arkinen, hieman kaoottinen elämä kulkevat sulassa sovussa rinnakkain. Minun mielestäni tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voit ihailla historiallista mestariteosta ja samalla väistellä skootteria. Äiti ja Reissulasse kulkivat pitkin Palermon katuja ilman suurempaa kiirettä. Nähtävyydet, kaupat ja ravintolat tulivat vastaan lähes itsestään, mikä ei ollut yllättävää, sillä heidän hotellinsa sijaitsi aivan kaupungin sydämessä. K...

Makujen matkassa

Matkoilla yksi parhaista tavoista tutustua uuteen paikkaan on ruoka. Paikalliset maut, ravintolat, torien herkut ja sattumalta löytyneet kahvilat jäävät usein mieleen yhtä vahvasti kuin nähtävyydetkin. Tähän koosteeseen olen kerännyt matkamuistoja ruoista maailmalta ja Suomesta, jotka ovat jääneet mieleen. Mukana on niin paikallisia ruokia, onnistuneita ravintolalöytöjä kuin hetkiä, jolloin hyvä ruoka, tunnelma ja seura ovat tehneet kokemuksesta mieleenpainuvan. Andorra la Vella 2014 – Jamónia, valkosipulia ja paahdettua leipää Barcelona 2014 – Ravintola Los Caracoles – Etanoita Espanjassa Gdańsk 2022 – Täydellinen tartar, erikoinen Negroni, kirsikkakastike ja Kotlet Schabowy Istanbul 2015 – Huomioruokaa ja ennustus kahvikupista Soul 2014 – Kurkistus Soulin ruokatarjontaan Tasokasta katuruokaa tarjolla, Streat Helsinki 16.- 22.3.2015 Tallinna, Tartto ja Ateena  Tokio, Rooma ja Belgrad Wrocław, Puola 2024 – Ravintola Le Gosse – Aamupala, tartar ja täydellinen filee mignon

Batu Caves ja Menara Kuala Lumpur

Seuraavana päivänä otimme äidin ja Reissulassen kanssa taksin Batu Cavesin luolalle.  Batu Caves on valtava kalkkikivinen luolakompleksi, joka sijaitsee noin 13 km pohjoiseen Kuala Lumpurin keskustasta. Luolat ovat osa erittäin vanhaa kalliomuodostelmaa, yli 400 miljoonaa vuotta vanhaa kalkkikiveä, ja paikka on kestänyt luonnon voimien muovaamana vuosisatojen ajan. Tämä hindujen pyhä paikka oli täynnä portaita – yli kaksisataa! Minua kiinnostivat eniten apinat, jotka juoksivat luolissa vapaana. Seuraavassa kuvassa on sisäänkäynti luolaan ja   valtava, kultainen Murugan-patsas , joka kohoaa luolille johtavien portaiden juurella yli 42 metrin korkeuteen. Tämä jumala on yksi hindulaisuuden tärkeimmistä jumalhahmoista, ja patsas on yksi maailman korkeimmista Murugan-patsaista. Nyt näkyy ensimmäinen apina! Minua vähän pelotti, vaikka se minun sukulainen onkin. Onneksi sillä oli appelsiinia syötävänä ja se keskittyi syömiseen. Minä jatkoin ääneti matkaan ylöspäin....