Saavuimme Villa Mercedes Hotels & Resorts Palenque -hotellille illalla puoli kuuden ja kuuden välillä. Saimme avaimet huoneeseemme ja lähdimme ystävämme Neiti Elämänpuun kanssa etsimään huoneita. Sovimme, että tapaamme kello seitsemän hotellin aulassa.
Huoneemme edustalla kasvoi tuuheaa kasvillisuutta ja lampi, jossa kovaääniset sammakot kurnuttivat niin kovaa, etten ollut koskaan kuullut vastaavaa.
Huoneessa oli valtava sänky, johon olisi mahtunut varmaan sata apinaa, ja kylpyhuoneesta löytyivät kaikki tarpeelliset hygieniatuotteet.
Ennen illallista siistiydyimme: äiti peseytyi ja vaihtoi vaatteet, minä kampasin turkkiani. Siistiytymisen jälkeen lähdimme hotellin aulaan, sillä huoneessa ei toiminut wifi.
Kävin matkalla aulaan kurkkaamassa hotellin uima-allasta.
Hotellin aulassa pääsin vihdoin Instagramiin ja äiti Facebookiin – kyllä, olemme some-riippuvaisia. Hetken päästä saapui paikalle myös kolmas some-riippuvainen, Neiti Elämänpuu. Istuimme hetken aulassa. Luimme ja päivitimme Instagrammia ja Facebookia. Huh, huh, kylläpä helpotti. Äiti ja Neiti Elämänpuu nauttivat vielä aikuisten juomat, ennen kuin suuntasimme illalliselle.
Hotellin buffetillallinen oli maittava. Otin kasvisfajitaksia, johon lisäsin kanaa. Buffeessa oli myös monia muita vaihtoehtoja, jälkiruokapöytä ja oma pastapiste, jossa sai valmistaa haluamaansa pastaa.
Illallisen jälkeen istuimme hetken aulassa Neiti Elämänpuun kanssa, mutta kello yhdeksän aikaan oli annettava periksi väsymykselle ja siirryttävä huoneeseen.
Huoneeseen palatessa sammakoiden kurnutus oli niin voimakasta, että epäilimme äänten alkuperää. Hotellin työntekijät vahvistivat, että ääni todella kuului sammakoille.
Huoneen ovi ei auennut heti, mutta työntekijä tuli nopeasti avuksi. Illalla mietin, tuleeko uni sammakoiden kurnutuksesta huolimatta – mutta nukkumatti saapui melko pian.
Yöllä heräsin ja kävin äidin kanssa huoneen terassilla. Huoneen eteen oli ilmestynyt riippumatto – ehkä pieni yllätys työntekijältä, joka avasi oven aiemmin.
Aamulla heräsin naapurihuoneen herätyssoittoon ja heti perään kukko alkoi kiekumaan. Istuin hetken riippukeinussa ennen aamupalaa.
Ennen aamupalalle menoa, tapasin yhden tyypin, joka oli saanut jo aamupalaa.
Äiti söi aamiaisella pelkkää vesimelonia ja joi kahvia, sillä nachot olivat hieman pehmeitä.
Minä sain dinosauruskeksin – aika huisia, eikö?
Aamupalalla kuulin, että moni oli nukkunut yön huonosti, sillä hotellissa oli nuorisoa juhlimassa. Minä olin nukkunut niin sikeästi, että en ollut kuullut mitään juhlintaa, pelkää sammakoiden kurnutusta
Aamiaisen jälkeen matka jatkui kohti Palenquen luonnonsuojelualuetta, jossa pääsin näkemään hienoja rakennuksia, geokätköilemään, tutustumaan mayojen horoskooppiin ja tapaamaan matkailevan siilin.
Matka jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti