Oli toukokuu 2015 ja heräsin aamulla ennen seitsemää Maltan Sliemassa. Keitin huoneessa aamukahvit ja join ne parvekkeella kuunnellen lintujen viserrystä.
Hotellimme sijaitsi Sliemassa paikallisasutuksen keskellä. Aluksi olin suunnitellut hotellia Vallettasta, mutta Sliemassa sijainti osoittautui erinomaiseksi: kävelymatkan päässä oli kauppoja, ravintoloita, pitkä rantakatu, kalliorantoja ja satama, josta lähti veneretkiä muille saarille. Satamasta näki myös Vallettaan.
Aamupala alkoi kello seitsemän. Hotellin tarjoama valikoima oli laaja, mutta tuoreus ei ollut parasta mahdollista. Vihannekset ja hedelmät eivät olleet tuoreimmasta päästä.
Aamupalan ehdoton kohokohta olivat makeat croissantit, joita muut hotellivieraat kehuivat koko viikon ajan. Päätin maistaa niitä toiseksi viimeisenä aamuna, ja ne olivat todella hyviä, vaikka en yleensä syö makeaa aamutuimaan.
Mehut eivät olleet tuorepuristettuja, vaan enemmänkin värjättyä vettä, mutta vatsamme tulivat kyllä täyteen joka aamu.
Aamiaisen jälkeen kävimme äidin kanssa hotellin kattoterassilla. Istuskelin hetken pusikossa ja nautin aamuauringosta. Taivas oli sininen, eikä pilvenhattaraakaan näkynyt.
Sitten lähdimme tutustumaan hotellin ympäristöön. Lyhyen kävelymatkan päästä löytyi pieni kauppa ja kadun kulmasta pubi, joista emme tehneet ostoksia.
Jatkoimme matkaa kadun kulmasta vasemmalle.
Hetken kuluttua tuli vastaan hedelmä- ja vihannesauto.
Mansikoiden hinta oli vain 2,50 euroa litralta (vuonna 2015), sillä mansikkakausi oli juuri lopuillaan. Päätimme ostaa niitä myöhemmin, koska vatsamme oli täynnä aamupalasta ja päivän matkanjärjestäjän Vallettan kävelykierrokseen kuului lounas.
Aamu kului mukavasti hotellin ympäristöä katsellen ja ennen puolta päivää meidät tultiin hakemaan kierrokselle Vallettaan.
Matka jatkuu Vallettan maisemissa seuraavassa osassa.
Kommentit
Lähetä kommentti