Vallettassa ensimmäinen kohteemme oli arkeologinen museo. Minulla ei ollut suurta intoa mennä sisään, sillä ulkona paistoi täydellinen kesäaurinko, mutta päätin kuitenkin kurkistaa, mitä museossa olisi tarjottavana. Pari mielenkiintoista asiaa opin siellä, vaikka museo ei muuten kuulukaan suosikkeihini.
En tiedä miksi, mutta aina kun menen arkeologiseen museoon, tuntuu, että ne näyttävät vähän samalta riippumatta siitä, missä päin maailmaa olen. No, meitä matkaajia on moneen lähtöön.
Museossa opin muun muassa The Hal Saflieni hypogeumista, josta en ollut aiemmin kuullutkaan.
Se on esihistoriallinen hautapaikka, joka löydettiin vuonna 1902 ja avattiin ensimmäisille vierailijoille vuonna 1908. Paikka jouduttiin sulkemaan vuosiksi 1990–2000, jotta arvokkaat punamultamaalaukset säilyisivät vahingoittumattomina.
Nykyään vierailijoita otetaan vain kymmenen tunnissa, ja paikka on avoinna vain kahdeksan tuntia päivässä. Sisäänpääsy maksoi vuonan 2015 noin 30 euroa aikuiselta, ja vierailu on varattava hyvissä ajoin etukäteen. Kun tarkistin toukokuussa 2015, kesäkuun päivät olivat jo täynnä, ja ensimmäinen vapaa aika löytyi heinäkuun alusta.
Toinen mielenkiintoinen löytö museossa oli Maltan Venus, eli The Venus of Malta. Sen vartalo oli huomattavan realistinen verrattuna muihin esihistoriallisiin naisfiguureihin, mikä teki siitä erityisen kiehtovan.
Paikallisopas George kyseli äidiltä, oliko museo mielenkiintoinen. Äiti nyökkäsi kohteliaasti, mutta silmistä näki, että museo ei juuri herättänyt hänen mielenkiintoaan – ja sama päti minuun.
Onneksi pääsimme pian ulos museosta ja takaisin aurinkoon!
Jatkoimme kävelykierrosta Vallettan pääkadulla kohti seuraavaa kohdetta.
Seuraavassa tarinassa pääset käymään huisin hienossa paikassa, Suurmestareiden palatsissa.
Kommentit
Lähetä kommentti