Oli heinäkuu 2015, ja olimme juuri kävelleet basaarialueen läpi, kun saavuimme suurelle aukiolle. Siinä se seisoi kaikessa komeudessaan: Hagia Sofia. Tämä oli se nähtävyys, jonka halusimme ehdottomasti nähdä. Rakennus teki minuun heti valtavan vaikutuksen.
Päivisin jonot Hagia Sofiaan olivat pitkät turistiryhmien vuoksi, joten päätimme tulla paikalle vasta myöhemmin iltapäivällä. Suunnitelma toimi – pääsimme sisään ilman pitkää jonotusta.
Hagia Sofia on alun perin rakennettu kirkoksi, ja se toimi kristinuskon merkittävänä keskuksena vuosisatojen ajan. Se valmistui nykyisessä muodossaan vuonna 537 ja toimi kristillisenä kirkkona vuoteen 1453 asti.
Vuonna 1453, kun Konstantinopoli siirtyi osmanien hallintaan, sulttaani Mehmed II muutti kirkon moskeijaksi ja rakennutti ensimmäisen minareetin. Kolme muuta minareettia lisättiin 1500-luvulla.
Vuonna 1935 Mustafa Kemal Atatürk julisti rakennuksen museoksi. Vuonna 2015, jolloin vierailimme, se toimi museona edelleen.
Sisäänpääsymaksu oli 30 liiraa eli noin 10,50 euroa.
Minä katselin silmät pyöreinä rakennuksen sisätiloja.
Sisätiloissa kupoli kohosi huimaavan korkealle. Sen halkaisija on noin 31 metriä ja korkeus noin 55 metriä – suunnilleen 15-kerroksisen talon verran. Se tuntui valtavalta.
Lehtereiltä löytyvät mosaiikit, joista kuuluisin on 1200-luvulta peräisin oleva Deesis-mosaiikki: keskellä Kristus, oikealla Johannes Kastaja ja vasemmalla Neitsyt Maria.
Rakennuksessa riitti tassuteltavaa ja katseltavaa. Välillä piti istahtaa hetkeksi ja vain katsella ympärilleen.
Hagia Sofiassa olevasta Pyhän Gregoriuksen pylväästä, niin sanotusta Itkevästä pylväästä, löytyy pronssilevyllä päällystetty reikä. Tarinan mukaan pylvään kosteus on pyhää vettä, jolla on myös parantavia voimia, erityisesti silmävaivoihin. Uskomuksen mukaan toive toteutuu, jos reiässä pyöräyttää peukaloaan kokonaisen kierroksen ja peukalo tulee ulos kosteana.
No, se uskoo joka haluaa – mutta kyllä minäkin kävin tassuani siinä pyöräyttämässä.
Tiedoksi vielä sellainen, että Hagia Sofian edessä on suihkulähde, jossa värivalot vaihtuvat iltaisin tai ainakin vuonna 2015 oli.
Tästä on hyvä jatkaa matkaa Istanbulissa.
Kommentit
Lähetä kommentti