Siirry pääsisältöön

Chișinău heinäkuussa 2015 – edullista ruokaa ja mukava hotelli

Oli vuosi 2015 ja olimme Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa. Kaupungin edullinen hintataso tuli nopeasti selväksi – ja se näkyi koko matkan ajan.

Hintataso heinäkuussa 2015

  • Taksi lentokentältä keskustan hotellille noin 5–6 euroa
  • Iso paikallinen olut pääkadulla 0,80 euroa
  • Iso paikallinen olut edullisimmillaan 0,50 euroa
  • Ravintola-annokset pääkadun varrella 5–9 euroa
  • Ravintola-annos edullisessa ravintolassa noin 3,50 euroa
  • Viinipullo ruokakaupassa (edullisimmat) noin 2 euroa

Olin odottanut Moldovan tarjoavan hyvää ruokaa, mutta silti ravintola- ja ruokatarjonta pääsi yllättämään minut positiivisesti. Nyt täytyy kyllä heti tunnustaa, että perinteinen moldovalainen ruoka jäi meiltä kokonaan syömättä. Huisin noloa.

Eräänä päivänä kävimme syömässä pääkadulla (Stefan cel Mare) sijaitsevassa Andy’s Pizzassa. Kyseessä on ketjuravintola, jonka taso Tripadvisorin mukaan vaihtelee. Meidän kokemuksemme oli erittäin positiivinen – saimme mitä parhainta prosciuttopizzaa.

Viimeisenä iltana huomasimme, että kaupungin edullisen hintatason ansiosta rahaa oli vielä runsaasti jäljellä. 

Äiti oli aiemmin huomannut pääkadulla georgialaisen ravintolan nimeltä Tbilisi, joten suuntasimme sinne.

Pääruokien hinnat olivat 100–180 leuta, eli noin viidestä yhdeksään euroa. 

Listalla oli edullista talon valkoviiniä, mutta muut viinit olivat kalliimpia. Äidin mukaan talon valkoviini ei ollut erityisen hyvää, mutta ruoka sen sijaan oli erittäin maistuvaa.

Rahaa emme onnistuneet kuluttamaan suuria määriä tälläkään kertaa, joten vaihdoimme loput leut lentokentällä takaisin euroiksi.


Majoitus: Manhattan Hotel & Restaurant

Yövyimme Chișinăussa neljä yötä Manhattan Hotel & Restaurant -hotellissa. Hotellin sijainti oli mainio: sininen kirkko näkyi hotellin pihalta, pääkadulle oli matkaa noin 500 metriä ja suureen ostoskeskukseen (Mall Dova) noin kilometri.

Huone oli tilava – siellä pienen apinan kelpasi juoksennella ympäriinsä. Huoneiden äänieristys ei ollut parhaimmasta päästä, mutta hotellissa oli niin vähän asukkaita, ettei naapureista ollut häiriötä.

Parvekkeena toimi suuri terassi, joka oli mukava yllätys. Terassi oli yhteinen saman kerroksen asukkaille, mutta näimme siellä vain kerran muita vieraita. 

Terassilta avautui näkymä läheiselle poikkikadulle, jossa asusti koira, joka haukkui aina jonkun kulkiessa ohi. Yöunia se ei onneksi häirinnyt.

Aamiaishuoneena toimi kauniisti sisustettu hotellin ravintola.

Aamiainen oli ihan ok, mutta ei mielestäni neljän tähden hotellin tasoa. Tuoremehuja ei ollut tarjolla, eikä niitä voinut ostaa erikseen. En tiedä johtuiko tämä hotellista vai siitä, ettei Moldovassa tuolloin ollut tuoremehuja helposti saatavilla.

Hotellissa olisi ollut tarjolla myös ravintola, sauna, sisäuima-allas ja kauneudenhoitopalveluja, mutta näitä emme tällä matkalla käyttäneet.

Plussat

  • tilava huone
  • ystävällinen palvelu
  • hyvä sijainti
  • tallelokero huoneessa
  • ilmastointi
  • jääkaappi huoneessa kera edullisten juomien
  • terassi
  • ilmainen wifi
  • retkipalvelut

Miinukset

  • aamiainen
  • hinta
  • luottokortit eivät käyneet respassa (aulassa oli automaatti)
  • käteisellä maksettaessa vaihtorahojen kanssa oli toisinaan haasteita

Näin päättyy tarinani Moldovassa. Matka jatkuu Istanbuliin.


Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bratislava, kurkistus Tržnica-kauppahalliin

Olimme kävelleet jo hyvän matkaa turistikarttamme ulkopuolelle, kun eteemme ilmestyi vanha kauppahalli. Kyltissä luki Tržnica . No sinnehän oli tietenkin mentävä kurkistamaan. Myöhemmin tarkistin google mapsista, että olimme kadulla Krížna. Täällä ei näkynyt turistiryhmiä selfie-tikkuineen, vaan paikalliset olivat liikkeellä arkiostoksillaan.  Tunnelma oli aivan erilainen kuin Bratislavan vanhassakaupungissa. Mitä Tržnica-kauppahallista löytyy? Kauppahallissa oli tarjolla lihaa, vihanneksia ja muita tuoreita tuotteita. Myyntitiskit olivat täynnä paikallisia herkkuja. Yhdessä nurkassa oli pubi, josta sai olutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin vanhankaupungin kahviloissa. Tosin miljöö oli myös ihan toisenlainen – enemmän arkinen kuin romanttinen. Hinnat ovat vuodelta 2015. Viiniäkin myytiin mukavan edulliseen hintaan. Ja leivokset? Nekään eivät olleet hinnalla pilattuja. Tässä hallissa tuntui siltä, että hinnat olivat tehty paikallisille, eivät turisteille. Meillä ei k...

Merilon ja Singapore Flyer

Kun palasimme Kuala Lumpurista takaisin Singaporeen saavuimme   Carlton Hotel Singapore   -hotelliin, jossa viettäisimme seuraavat kolme yötä. Olimme hieman väsyneitä Malesian reissusta, joten päätimme levähtää hetken. Huoneessa vedimme verhot kiinni, asetimme laukut nurkkaan ja menimme pienille päiväunille. Lyhyt lepo teki hyvää pitkän matkustamisen jälkeen. Kun heräsimme, olo oli paljon virkeämpi. Päätimme lähteä heti tutkimaan hotellin ympäristöä. Heti tien toisella puolella oli suuri ostoskeskus, jossa kävimme syömässä.  Lähellä sijaitsi myös kuuluisa  Raffles Hotel Singapore , jonka kauniille sisäpihalle menimme kurkistamaan. Vanha, valkoinen rakennus näytti hyvin arvokkaalta ja hieman erilaiselta kuin monet modernit pilvenpiirtäjät ympärillä. Hotelli on todella kuuluisa: se on nimetty Singaporen perustajan Stamford Raffles mukaan ja avattiin jo vuonna 1887. Pihalla kävellessämme tuntui melkein siltä kuin olisi astunut hetkeksi menneeseen aikaan.  Ajattelin...

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä. Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa. Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa. Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas? Tähän liittyy useita ta...