Oli heinäkuu 2015 ja matkamme jatkui äidin ja Reissulassen kanssa Riiasta airBalticin lennolla kohti Moldovaa. Suomen kansalaiset eivät tarvinneet viisumia Moldovaan, mutta passin tuli olla voimassa vähintään kolme kuukautta matkan päättymisen jälkeen.
Olimme varanneet lennot Riian kautta Moldovan pääkaupunkiin Chișinăuhun. Helsinki-Vantaan lähtöselvityksessä virkailija kuitenkin yllätti meidät pyytämällä todistusta siitä, että aiomme poistua Moldovasta. Sehän oli suunnitelmamme alun perinkin, mutta sääntö on sääntö – kaivoimme jatkolentojen liput esiin ja todistimme paluuaikeemme.
Saavuttuamme Chișinăun lentokentälle suuntasimme ensimmäisenä rahanvaihtoon. Äiti meni rahanvaihtopisteelle, hymyili virkailijalle ja odotti kontaktia. Virkailija ei vilkaissutkaan äitiä, vaan jatkoi puuhailuaan. Äiti kaivoi laukustaan eurot esiin ja ojensi ne luukusta sisään. Vieläkään ei tapahtunut mitään.
Vihdoin virkailija otti rahat. Hän ei sanonut päivää, ei katsonut silmiin, ja hymy olisi ollut jo liikaa. Äiti sai vaihdettua rahat, jonka jälkeen Reissulasse ojensi omat rahansa luukusta sisään ja sai täysin samanlaista palvelua. "Tervetuloa Moldovaan", ajattelimme.
Lentokentältä otimme taksin hotellille. Vuonna 2015 kyyti maksoi noin kuusi euroa. Hotellin vastaanotossa tunnelma muuttui täysin – meidät toivotti tervetulleeksi ystävällinen nainen, joka saattoi huoneeseemme. Parvekkeen ovesta astuessani yllätys oli melkoinen: käytössämme oli suuri yhteinen terassi, jota sai lähes pitää omanaan, sillä hotellissa oli vain vähän muita vieraita.
Tietoa Moldovasta
- Sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä Itä-Euroopassa
- Itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua
- Yksi Euroopan köyhimmistä maista bruttokansantuotteella mitattuna
- Hintataso on yleisesti edullinen, lukuun ottamatta turisteille suunnattuja viinikellarikierroksia
- Tunnetaan laadukkaista viineistään ja valtavista viinikellareistaan
- Virallinen kieli on romania (aiemmin käytettiin nimitystä moldova)
- Maassa on autonominen Transnistrian alue, jolla on oma hallinto
Moldovalla on pitkä viiniperinne, ja viininvalmistus on yksi maan tärkeimmistä elinkeinoista. Tunnettuja viinikellareita ovat esimerkiksi Cricova Winery ja Milestii Mici, joista jälkimmäinen on Guinnessin ennätysten kirjan mukaan maailman suurin viinikellari kilometreissä mitattuna.
Chișinăussa hotellien ja ravintoloiden henkilökunta puhui hyvää englantia. Pienemmissä kioskeissa ja kaupoissa pärjäsi osoittelemalla.
Emme olleet tutustuneet Moldovan nähtävyyksiin kovin tarkasti etukäteen. Äiti oli kuitenkin päättänyt, että yksi kohde oli pakko nähdä: sininen kirkko. Sitä ei tarvinnut kauaa etsiä, sillä se näkyi suoraan hotellimme pihalta.
Kyseessä on Nativity Cathedral, ortodoksinen katedraali ja osa luostarialuetta. Kirkko oli kaunis sekä ulkoa että sisältä. Olin nähnyt kuvia, joissa sen kupolit olivat siniset, mutta nyt ne kimaltelivat kullanvärisinä auringossa. Näky oli vaikuttava.
Kirkon nimi on suomeksi Kristuksen syntymän katedraali ja se on Moldovan pääkaupungin Chișinăun tärkeimpiä maamerkkejä. Se sijaitsee Stefan cel Mare -bulevardin läheisyydessä.
Perustiedot
- Rakennettu vuosina 1830–1836
- Edustaa uusklassista tyyliä
- Kuuluu Moldovan ortodoksiselle kirkolle
- Kellotorni sijaitsee erillään pääkirkosta
Katedraali vaurioitui toisen maailmansodan aikana, ja neuvostoaikana kirkollinen toiminta keskeytettiin. Rakennusta käytettiin tuolloin muun muassa näyttelytilana. 1990-luvulla Moldovan itsenäistymisen jälkeen kirkko palautettiin uskonnolliseen käyttöön ja kunnostettiin.
Kun kirkko oli ihailtu, jatkoimme matkaa Chișinăun keskustaan.
Matka jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti