Ajoimme bussilla Cancunin kuuluisan hotellialueen ulkopuolelle, kohti keskustaa ja paikallisten asuinalueita. Meillä ei ollut mitään ennakkotietoa, mitä tulisimme näkemään – olisiko keskustassa muuta kuin kauppoja ja ostoskeskuksia?
Kun bussi saapui keskustaan, hän ilmoitti kuuluvasti "Centro!" – se tarkoitti: "Menkää turistit tässä kohtaa bussista ulos!"
Minä, äiti ja Reissulasse poistuimme bussista muiden turistien kanssa. Piipahdimme supermarketissa katsomassa kaupan tarjontaa ja hakemassa muutaman postikortin.
Kävelimme hetken kaupungilla, mutta emme kuitenkaan löytyneet mitään erityisen kiinnostavaa. Äiti sai idean, että mennään ajelemaan bussilla, näin näkisimme kaupunkia.
Menimme samalle bussipysäkille, johon olimme saapuneet hotellialueelta keskustaan tullessa. Bussi pyyhälsi paikalle ja menimme sisään. Kun äiti oli maksamassa meidän lippuja, sanoi kuski äidille, ettei bussi mene hotelleille. Äiti sanoi tietävänsä, antoi rahat kuskille ja siirryimme bussiin istumaan.
Reissulasse kysyi äidiltä, että saiko äiti bussiliput. Lippuja emme saaneet. Tämän päivän reissun jälkeen teimme päätelmän, että bussiliput annetaan vain turisteille hotelli-zonen alueella.
Kuski ajoi yhden pysäkin eteenpäin turisteille tarkoitetut matkamuistomyymälän kohdalle. Kaikki turistit poistuivat tässä kohtaa meitä kolmea lukuun ottamatta.
Kuski katsoi äitiä peilin kautta ja näytti meille, että tässä kohtaa pitäisi mennä ulos. Äiti pyöritti kuskille päätään sen merkiksi, että emme halunneet mennä ulos. Kuski teki vielä toisen yrityksen, jotta saisi meidät ulos. Äiti huitaisi kuskille kädellään, "aja nyt vaan".
Takana oleva matkustaja kysyi äidiltä mihin olemme menossa. Äiti sanoi, että käymme vain ajelulla katsomassa kaupunkia ja takana istuva nainen toisti sen kuskille espanjaksi. Kuski antoi periksi ja lähti ajamaan.
En tiedä miksi kuski ei halunnut meitä mukaan. Oliko alue liian vaarallinen turisteille? Ajatteliko kuski, että alueella ei ole mitään nähtävää? Vai eikö paikallisten todellista elämää haluttu näyttää yltäkylläisyydessä eläville turisteille?
Katsoin matkan jälkeen televisiosta dokumentin, jossa valotettiin enemmän paikallisten elämää tällä alueella.
Alue ei tosiaan ole sellainen turvallinen paikka, niin kuin Cancunin Hotel-Zone alue. Joten en tietenkään suosittele kenellekään hortoilua tällä alueella. Pimeään aikaan en olisi itsekään käynyt tällä alueella.
Bussimatkan aikana maisemat muuttuivat täysin: hotellialueen kiiltävä amerikkalaismallinen luksus vaihtui paikallisten elämäksi.
Bussin ikkunoista näkyi paikallisia koululaisia koulukyydissä, bussia odottavia ihmisiä pysäkeillä, pieniä ravintoloita ja yrityksiä. Näky oli silmiä avaava ja antoi aivan toisenlaisen kuvan Cancúnista kuin hotellialueen ylelliset rantakadut ja turistikeskukset.
Lopulta päätepysäkille saavuttuamme ensimmäinen bussi ei liikkunut enää mihinkään.
Katselimme päätepysäkin luona olevia taloja.
Talot näyttivät uusilta ja hyväkuntoisilta. Äiti mietti keitä taloissa asui, sillä paikallisten hotellien työntekijöiden palkat eivät ole suuret. Äiti mietti, jos taloissa asuisi vaikka paikallisia ravintolayrittäjiä tai hotellin henkilökuntaa, jotka ovat paremmassa asemassa.
Dokumentissa, jonka katsoimme loman jälkeen selvisi, että taloissa voi asua myös hotellin siivooja. Varaa siivoojalla ei ole ostaa tällaista asuntoa, sillä siivoojan päiväpalkka oli vuonna 2015 noin 4 - 6 euroa. Pankista siivooja ei myöskään lainaa saisi, mutta myöhemmin katsomassani dokumentissa ollut siivooja kertoi, että hän oli saanut lainaa hotellilta asuntoa varten.
Päätepysäkillä bussikuskit viettivät taukoaan ja hymähtelivät nähdessään meidät. Ajattelivat varmaan, että turistiressukat ovat eksyksissä.
Kun olimme hetken katselleet bussiaseman ympäristöä, meidät ohjattiin toiseen bussiin, joka vie meidät takaisin hotellialueelle.
Paluumatkalla ehdimme kuitenkin katsella paikallista arkea.
Oli silmiä avaavaa käydä katsomassa kaupungin toista puolta.
Seuraavassa tarinassa lähdemme seikkailemaan Isla Mujereslle, saarelle Cancúnin kupeessa.
Kommentit
Lähetä kommentti