Siirry pääsisältöön

Bryssel, Ape maistaa herkullisia vohveleita

Kävelimme äidin kanssa Brysselin kaduilla, kun huomasimme, että kaikkialla tuoksuu makealta. Kadut ovat täynnä vohvelikojuja ja kahviloita, joista voi ostaa belgialaisia vohveleita. 

Belgialaiset vohvelit eivät ole pelkästään meidän turistien herkkuja. Alun perin vohvelit eivät olleet makeita, vaan suolaisia ja siitä syötiin aamupalalla ja välipalana. Olen kuullut, että ensimmäiset vohvelit on valmistettu jo keskiajalla ja niitä paistettiin koristeellisissa metallisissa muoteissa. Nykyisin vohvelityyppejä on erilaisia, joista suosituimmat taitaa olla Brysselin vohveli, joka on kevyt, ilmava ja suorakulmainen sekä Liège’n vohveli, joka on makeampi ja pienempi.

Belgia on kuuluisa vohveleistaan ja niitä myydään kahviloissa, kaduilla ja toreilla. Lisukkeena vohveleissa voi olla suklaata, tuoreita hedelmiä, marjoja, kermavaahtoa tai jäätelöä.

Halvimmillaan pelkän vohvelin sai vuonna 2015 eurolla.

Minä valitsin kuitenkin vähän kalliimman vaihtoehdon – olin nimittäin mainonnan uhri.

Paikka sijaitsi lähellä Grote Markt -aukiota, ja lehtisessä luki houkutteleva lause “kotitekoiset vohvelit”. Mainos sisälsi myös kupongin, jolla sain euron alennuksen. Hetken aikaa mietin, ostanko vohvelin kahvilasta vai ulkoa kojusta. Kahvilassa oli pitkä jono, joten päädyin katselemaan hinnastoa kadulta käsin ja ottamaan vohvelin kadun puolelta.

Seuraavaksi piti miettiä täytteet. 

Belgialainen suklaa houkutteli, mutta päädyin lopulta turvalliseen valintaan: vohveli tuoreilla mansikoilla ja kermavaahdolla. Hintaa annokselle tuli 4,50 euroa vuonna 2015, ja voi kuinka herkullinen se olikaan! 

Kermavaahto oli pehmeää ja mansikat makeita, ja vohvelin pohja juuri sopivan rapea.

Jos käyt Brysselissä, vohveleita kannattaa ehdottomasti maistaa. Matkamme Brysselissä jatkuu seuraavassa tarinassa. 

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bratislava, kurkistus Tržnica-kauppahalliin

Olimme kävelleet jo hyvän matkaa turistikarttamme ulkopuolelle, kun eteemme ilmestyi vanha kauppahalli. Kyltissä luki Tržnica . No sinnehän oli tietenkin mentävä kurkistamaan. Myöhemmin tarkistin google mapsista, että olimme kadulla Krížna. Täällä ei näkynyt turistiryhmiä selfie-tikkuineen, vaan paikalliset olivat liikkeellä arkiostoksillaan.  Tunnelma oli aivan erilainen kuin Bratislavan vanhassakaupungissa. Mitä Tržnica-kauppahallista löytyy? Kauppahallissa oli tarjolla lihaa, vihanneksia ja muita tuoreita tuotteita. Myyntitiskit olivat täynnä paikallisia herkkuja. Yhdessä nurkassa oli pubi, josta sai olutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin vanhankaupungin kahviloissa. Tosin miljöö oli myös ihan toisenlainen – enemmän arkinen kuin romanttinen. Hinnat ovat vuodelta 2015. Viiniäkin myytiin mukavan edulliseen hintaan. Ja leivokset? Nekään eivät olleet hinnalla pilattuja. Tässä hallissa tuntui siltä, että hinnat olivat tehty paikallisille, eivät turisteille. Meillä ei k...

Merilon ja Singapore Flyer

Kun palasimme Kuala Lumpurista takaisin Singaporeen saavuimme   Carlton Hotel Singapore   -hotelliin, jossa viettäisimme seuraavat kolme yötä. Olimme hieman väsyneitä Malesian reissusta, joten päätimme levähtää hetken. Huoneessa vedimme verhot kiinni, asetimme laukut nurkkaan ja menimme pienille päiväunille. Lyhyt lepo teki hyvää pitkän matkustamisen jälkeen. Kun heräsimme, olo oli paljon virkeämpi. Päätimme lähteä heti tutkimaan hotellin ympäristöä. Heti tien toisella puolella oli suuri ostoskeskus, jossa kävimme syömässä.  Lähellä sijaitsi myös kuuluisa  Raffles Hotel Singapore , jonka kauniille sisäpihalle menimme kurkistamaan. Vanha, valkoinen rakennus näytti hyvin arvokkaalta ja hieman erilaiselta kuin monet modernit pilvenpiirtäjät ympärillä. Hotelli on todella kuuluisa: se on nimetty Singaporen perustajan Stamford Raffles mukaan ja avattiin jo vuonna 1887. Pihalla kävellessämme tuntui melkein siltä kuin olisi astunut hetkeksi menneeseen aikaan.  Ajattelin...

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä. Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa. Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa. Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas? Tähän liittyy useita ta...