Siirry pääsisältöön

Apen päiväretki Helsinkiin – ensimmäinen junamatka ja kaupungin nähtävyydet

Tämä tarina on vuodelta 2014.

Kävimme silloin äidin kanssa päiväretkellä Helsingissä, ja minusta se oli todella jännää. Parasta koko matkassa oli se, että pääsin matkustamaan ensimmäistä kertaa junalla. Olin kuullut junista paljon, mutta nyt pääsin itse kyytiin.

Helsingin rautatieasema ja kivimiehet

Matkamme Helsingissä alkoi Helsingin päärautatieasemalta. Aseman edessä seisoi neljä suurta kivimiestä, jotka pitivät käsissään lamppuja. Äiti kertoi, että ne ovat Lyhdynkantaja-patsaita, ja ne on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Wikström.

Äiti tiesi kertoa myös hauskan jutun: Emil oli kuuluisan pilapiirtäjän Kari Suomalainen isoisä. Minusta oli aika vaikuttavaa, että yhdellä perheellä on ollut sekä patsaan tekijä että pilapiirtäjä.

Valkoinen kirkko Senaatintorilla

Seuraavaksi suuntasimme kohti suurta valkoista kirkkoa. Portaat olivat korkeat, mutta niille oli pakko kiivetä, koska äiti halusi ottaa minusta kuvan.

Kirkon nimi on Helsingin tuomiokirkko, vaikka sitä kutsutaan joskus myös Suurkirkoksi. Kirkko seisoo Senaatintorilla, joka on yksi Helsingin tunnetuimmista aukioista.

Torilla näkyi myös paljon turisteja ja kiertoajelubusseja. Äiti kuitenkin sanoi, että ne ovat meille liian kalliita. No ei se haitannut – oli paljon mukavampaa kävellä ja katsella paikkoja rauhassa.

Kauppatori ja Helsingin raitiovaunut

Kirkolta kävelimme kohti Kauppatoria. Matkalla näin ensimmäistä kertaa hienon raitiovaunun. Se kolisi kiskoilla kaupungin keskellä, ja minusta se näytti tosi hauskalta kulkupeliltä.

Äiti olisi halunnut mennä aamupalalle Vanha kauppahalliin, mutta harmiksemme halli oli silloin remontissa ja suljettuna. No eipä meillä oikeastaan ollut kovin kova nälkäkään.

Kun kerran olimme turistimatkalla, otimme kuvan myös kauppahallin edessä.

Veneitä, risteilyjä ja lihapiirakoita

Kauppatorilta lähtee monenlaisia risteilyjä Helsingin saaristoon. Sieltä voi lähteä esimerkiksi Suomenlinnaan tai Korkeasaareen. Jotkut risteilyt menevät jopa Porvooseen asti.

Yksi sininen laiva oli aivan täynnä turisteja.

Torilla oli myös koju, jonka mainoksessa väitettiin, että siellä myydään Suomen parhaat lihapiirakat. 

Äiti ei kuitenkaan uskonut sitä hetkeäkään. Hänen mielestään maailman parhaat lihapiirakat löytyvät Kesämäen Leipomosta, joka sijaitsee Lappeenrannassa.

Ravintolapäivä – ruokaa ympäri maailmaa

Saimme Helsingissä tietää, että juuri sinä päivänä oli Ravintolapäivä. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi perustaa ravintolan yhdeksi päiväksi.

Menimme Esplanadin puistoon, jossa oli vaikka kuinka monta ruokakojua. Siellä oli turkkilaista, italialaista, thaimaalaista, japanilaista ja vaikka mitä muuta ruokaa.


Yhdessä kojussa myytiin indonesialaista ruokaa. 

Minusta tuntui melkein siltä kuin olisimme tehneet maailmanympärysmatkan – ainakin jos käyttää oikein hyvää mielikuvitusta.

Päivä Helsingissä päättyy

Ennen kuin lähdimme takaisin kotiin, näin vielä hienon katutanssijan esiintymässä. 

Sen jälkeen oli aika palata rautatieasemalle.

Kotimatkalla junassa pidin koko matkan ajan hyvää huolta matkakortista. Ajattelin, että jos lipuntarkastaja tulee, niin minä olen ainakin valmiina näyttämään lipun.

Ja niin päättyi Apen ensimmäinen päiväretki Helsinkiin. Se oli aika hauska kaupunkiseikkailu. Lisää Apen tarinoita löydät seuraavista linkeistä. 

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bratislava, kurkistus Tržnica-kauppahalliin

Olimme kävelleet jo hyvän matkaa turistikarttamme ulkopuolelle, kun eteemme ilmestyi vanha kauppahalli. Kyltissä luki Tržnica . No sinnehän oli tietenkin mentävä kurkistamaan. Myöhemmin tarkistin google mapsista, että olimme kadulla Krížna. Täällä ei näkynyt turistiryhmiä selfie-tikkuineen, vaan paikalliset olivat liikkeellä arkiostoksillaan.  Tunnelma oli aivan erilainen kuin Bratislavan vanhassakaupungissa. Mitä Tržnica-kauppahallista löytyy? Kauppahallissa oli tarjolla lihaa, vihanneksia ja muita tuoreita tuotteita. Myyntitiskit olivat täynnä paikallisia herkkuja. Yhdessä nurkassa oli pubi, josta sai olutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin vanhankaupungin kahviloissa. Tosin miljöö oli myös ihan toisenlainen – enemmän arkinen kuin romanttinen. Hinnat ovat vuodelta 2015. Viiniäkin myytiin mukavan edulliseen hintaan. Ja leivokset? Nekään eivät olleet hinnalla pilattuja. Tässä hallissa tuntui siltä, että hinnat olivat tehty paikallisille, eivät turisteille. Meillä ei k...

Merilon ja Singapore Flyer

Kun palasimme Kuala Lumpurista takaisin Singaporeen saavuimme   Carlton Hotel Singapore   -hotelliin, jossa viettäisimme seuraavat kolme yötä. Olimme hieman väsyneitä Malesian reissusta, joten päätimme levähtää hetken. Huoneessa vedimme verhot kiinni, asetimme laukut nurkkaan ja menimme pienille päiväunille. Lyhyt lepo teki hyvää pitkän matkustamisen jälkeen. Kun heräsimme, olo oli paljon virkeämpi. Päätimme lähteä heti tutkimaan hotellin ympäristöä. Heti tien toisella puolella oli suuri ostoskeskus, jossa kävimme syömässä.  Lähellä sijaitsi myös kuuluisa  Raffles Hotel Singapore , jonka kauniille sisäpihalle menimme kurkistamaan. Vanha, valkoinen rakennus näytti hyvin arvokkaalta ja hieman erilaiselta kuin monet modernit pilvenpiirtäjät ympärillä. Hotelli on todella kuuluisa: se on nimetty Singaporen perustajan Stamford Raffles mukaan ja avattiin jo vuonna 1887. Pihalla kävellessämme tuntui melkein siltä kuin olisi astunut hetkeksi menneeseen aikaan.  Ajattelin...

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä. Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa. Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa. Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas? Tähän liittyy useita ta...