Minä, äiti ja Reissulasse heräilimme syyskuiseen aamuun Amsterdamissa vuonna 2014. Hieroimme unihiekat silmistämme ja suuntasimme aamutoimien jälkeen aamupalalle. Päivän ohjelma oli selvä: tänään menisimme Van Gogh Museumiin.
Kuka oli Vincent van Gogh?
Tiedätkö sinä Vincent van Goghin? Minä pidän kovasti hänen värikkäistä ja voimakkaista teoksistaan, vaikka taiteilijan elämäntarina onkin surullinen. Hän kamppaili mielenterveysongelmien kanssa ja tunnetaan myös siitä, että leikkasi riidan jälkeen osan korvastaan.
Van Gogh oli äärimmäisen tuottelias: hän teki elämänsä aikana noin 900 maalausta ja yli 1 000 piirustusta. Silti hän myi elinaikanaan vain yhden teoksen. Vasta hänen kuolemansa jälkeen hänen työnsä nousivat suureen arvoon Vincentin veljen vaimon ansiosta. Yksi Van Goghin tunnetuimmista maalauksistaan, muotokuva tohtori Gachet’sta, joka myytiin vuonna 1990 japanilaiselle liikemiehelle 85,2 miljoonalla dollarilla.
Kävely Prinsengrachtia pitkin
Van Goghin museo sijaitsee lähellä Rijksmuseumia, mutta päätimme kulkea eri reittiä kuin edellisenä päivänä, jotta näkisimme uusia maisemia. Kävelimme pitkää Prinsengrachtia pitkin. Kanaali tuntui jatkuvan loputtomiin, ja matkan varrella riitti kauniita taloja, siltoja ja veneitä ihailtavaksi.
Ohitimme myös Anne Frankin museon. Olimme ajatelleet vierailla museossa, mutta jono oli niin pitkä, että päätimme jatkaa matkaa. Ehkä toisella kerralla.
Jonoon ja museoon
Van Gogh -museon edessä meitä odotti myös jono. Tällä kertaa päätimme kuitenkin asettua kärsivällisesti jonon jatkoksi. Onneksi sää oli mukava, eikä odottaminen tuntunut liian raskaalta.
Museossa ei saanut kuvata tauluja, mikä oli sinänsä hyvä – sai keskittyä katsomaan teoksia rauhassa. Näimme muun muassa kuuluisat auringonkukat, omakuvia ja maisemia, joissa värit hehkuivat voimakkaina. Minusta tuntui, että jokaisessa taulussa oli valtavasti tunnetta.
Minusta otettiin kuitenkin kuva seinämaalauksen edessä, joka oli kopio teoksesta Auringonkukat. Reissulassea taisi hieman nolottaa, kun äiti kuvasi minua innokkaasti, mutta en oikein ymmärrä miksi – matkailu on vakava harrastus.
Hetki museokorttelissa
Museokäynnin jälkeen vietimme vielä hetken aikaa Rijksmuseumin edustalla olevalla aukiolla. Siellä istuskeltiin nurmikolla, otettiin kuvia ja nautittiin syksyisestä auringosta. Tunnelma oli rento ja kansainvälinen – ympärillä kuului monia eri kieliä.
Ilta kyläilyssä
Lopulta oli aika palata hotellille lepäämään ja valmistautumaan iltaan. Olimme nimittäin menossa kylään äidin ja Reissulassen entiselle työkaverille, joka asuu nykyisin Amsterdamissa.
Taidetta, pitkiä kävelyitä ja uusia kohtaamisia – päivä Amsterdamissa oli jälleen täynnä elämyksiä. Matka Amsterdamissa jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti