Vuoden 2015 tammikuinen aamu valkeni kauniina Chetumalissa. Herätys oli puoli seitsemän, mutta äidin kanssa olimme heränneet jo aiemmin – aikaero teki tehtävänsä.
Huoneen ikkunasta otin muutaman kuvan hotellin sisäpihalla olevasta uima-altaasta ja aamiaishuoneesta, jossa saisimme kello seitsemän hieman purtavaa ennen matkan jatkumista. Lähtö kohti Belizen rajaa oli jo puoli kahdeksan, joten aamutoimet piti hoitaa ripeästi.
Ennen aamiaista keitin huoneessa kahvit – mikä olisi matka ilman kahvia? Mietin samalla, mitä jännittävää päivän aikana näkisimme.
Koska siirryimme pian Belizen puolelle, oli kaivettava myös dollarit esiin. Belize käyttää omaa valuuttaansa (Belize dollar), mutta monissa paikoissa voi maksaa myös Yhdysvaltain dollareilla – toki dollareilla hinnat ovat yleensä hieman korkeammat. Päätin, etten vaihtaisi paikallista valuuttaa, sillä olimme Belizessä vain päivän, ja dollarit olin vaihtanut jo Suomessa Forexilla. Näin rahat olivat valmiina ilman, että tarvitsi etsiä vaihtopistettä matkan aikana.
Matkanjärjestäjä oli maininnut, että Chetumalissa olisi mahdollisuus käydä Museo de la Culture Maya -museossa, joka esittelee mayakulttuuria. Harmillisesti museo oli suljettu maanantaisin, joten emme päässeet sisään, vaikka rakennus näkyikin hotellin edustalta – suuri punainen rakennus herätti heti huomion.
Kello seitsemän oli aika suunnata aamiaishuoneeseen. Pöytään oli katettu valmiiksi hedelmiä ja tuoremehua, ja tarjolla oli myös munavaihtoehtoja – suurin osa matkaseurueestamme valitsi munakkaan.
Aamiaisen jälkeen oli kiire laittautua bussille. Olin ensimmäisenä paikalla, mutta jäin pihalle odottelemaan, jotta muut matkustajat saisivat valita paikkansa bussissa. Opas oli edellisenä päivänä vinkannut, että bussissa on hyvä vaihtaa paikkoja päivän aikana, sillä osa paikoista voi olla mukavampia näkymiltään.
Bussi lähti liikkeelle kello 7:40, ja ajomatkaa Belizen rajalle oli vain noin puoli tuntia. Matka jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti