Heräsimme Bratislavassa vuoden 2015 heinäkuussa jo kuuden aikaan aamulla. Herätys ei ollut mitenkään suunniteltu, mutta äidin sisäinen kello toimii joskus vähän kummallisessa kesäajassa. No eipä siinä mitään – minä vielä lepäilin, kun äiti kävi hakemassa hotellin vastaanotosta kahvia huoneeseen.
Kello kahdeksan aikaan lähdimme aamukävelylle. Hotellin pihalla tarkastelin ympäristöä. Tien toisella puolella oli ravintola ja toisella puolella viinikauppa. Äidin mielestä hotellin sijainti oli oikein hyvä – kaikki näytti olevan sopivan lähellä.
Suuntasimme hotellilta vasemmalle ja lähdimme kävelemään mäkeä ylös kohti päivän ensimmäistä nähtävyyttä, Bratislavan linnaa.
Matkalla ohitimme ravintoloita, kahviloita ja pieniä kauppoja. Yhden kahvilan nimi pisti silmääni: Nervosa. Hetkinen… eikös televisiosarjan Frasier käynyt aina kahvila Nervosassa?
Noin 200 metrin päässä hotellilta löytyi myös ruokakauppa. Tämä oli hyvä uutinen, sillä matkalla kuluu aina paljon vettä – eikä sitä tarvitse kantaa kaukaa, kun kauppa on näin lähellä.
Kun olimme kävelleet noin puoli kilometriä, saavuimme jo linnalle.
Kello oli noin varttia yli kahdeksan, eikä turisteja näkynyt vielä juuri ollenkaan.
Aamu oli rauhallinen ja hiljainen. Juuri tällaiset hetket ovat matkustamisessa parasta.
Bratislavan linna aamun rauhassa
Bratislavan linna sijaitsee kukkulalla noin 150 metrin korkeudessa merenpinnasta. Ensimmäinen linnoitus rakennettiin paikalle jo 900-luvulla, jolloin Bratislava kuului Unkarin kuningaskuntaan. Vuosien varrella linnaa muutettiin useaan kertaan: ensin goottilaiseen tyyliin, myöhemmin renessanssilinnaksi ja 1600-luvulla barokkityyliseksi palatsiksi.
Kuningatar Maria Theresan aikana linna toimi kuninkaallisena residenssinä. Vuonna 1811 linnassa syttyi kuitenkin suuri tulipalo, joka tuhosi rakennuksen lähes kokonaan. Nykyinen linna on rakennettu uudelleen vasta vuosina 1956–1968.
Aamulla linnan pihalla ei näkynyt vielä turisteja – paitsi minä ja äiti. Sen sijaan paikallisia lenkkeilijöitä oli jo liikkeellä.
Katselin hetken maisemaa kohti Tonavaa. Mietin samalla yhtä laulua, jossa puhutaan “Tonavan kaunottaresta”. No… minun silmääni vesi näytti melko ruskealta, mutta kauneus on tietenkin katsojan silmissä.
Kävin myös kurkkaamassa linnan sisäpihalle. Siellä oli rauhallista, eikä mikään paikka ollut vielä avoinna näin aikaisin aamulla.
Aamun maisemat linnan puistosta
Jatkoimme linnalta portaita alas puistoon, joka toimii myös näköalapaikkana. Istuin hetkeksi penkille kuuntelemaan lintujen laulua ja nauttimaan aamuauringosta.
Maisemat kaupungin yli olivat hienot.
Kun palasimme takaisin linnan pihalle yhdeksän aikaan, tilanne oli jo muuttunut. Turistiryhmiä alkoi ilmestyä paikalle yksi toisensa jälkeen.
Poistuimme linnalta juuri sopivasti ennen suurinta ruuhkaa ja lähdimme kävelemään takaisin hotellille.
Edullinen aamupala Bratislavassa
Matkalla takaisin hotellille pysähdyimme kauppaan ostamaan aamupalaa. Ostoskoriin päätyi kaksi banaania, kaksi omenaa ja neljä litraa kivennäisvettä.
Hintaa koko setille tuli vain 2,13 euroa (vuonna 2015). Minun mielestäni se oli oikein sopuhinta.
Mutustelin aamupalan tyytyväisenä, ja puoli kymmeneltä olimme taas valmiita jatkamaan päivän seikkailuja Bratislavassa.
Matka jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti