Oli heinäkuun 4. päivä vuonna 2023. Äiti ja Reissulasse heräsivät Roomassa, mutta jo samana päivänä heidän oli tarkoitus olla Palermossa, jossa vietettäisiin seuraava viikko. Minä puolestani olin kotona hoitamassa tärkeää tehtävääni eli banaanien syömistä.
Matka Roomasta Sisiliaan sujui lentäen, ja lentokentältä otettiin taksi kohti Palermon keskustaa. Matkaa kertyi noin 35 kilometriä, ja taksin hinta oli… no, sanotaan näin, että se oli yhtä pitkä kuin matka. Tätä ei oltu selvitetty etukäteen, mutta matkustamiseen kuuluu tietty yllätysmomentti. Bussikin olisi ollut vaihtoehto, mutta juuri sinä päivänä se ei jostain syystä houkutellut.
Äidin muistikuvan mukaan matka maksoi noin 60 euroa, tai oikeastaan vähän enemmän. Tämä selvisi siinä vaiheessa, kun perille päästyä kävi ilmi, ettei käteistä ollut aivan tarpeeksi. Reissulasse kaivoi esiin setelit ja totesi tilanteen rehellisesti. Taksikuski vilkaisi rahaa, hyväksyi summan ja päätti olla tekemättä asiasta suurempaa numeroa. Tilanne päättyi siihen, että kaikki olivat tyytyväisiä, eikä kukaan joutunut harjoittelemaan italialaista väittelykulttuuria.
Taksi jätti heidät aukiolle Quattro Canti, joka tunnetaan myös nimellä Piazza Vigliena. Sitä kutsutaan joskus Palermon sydämeksi, eikä aivan turhaan. Kyseessä ei ole perinteinen aukio, vaan näyttävä barokkityylinen risteys, jossa Via Maqueda ja Corso Vittorio Emanuele kohtaavat ja jakavat vanhan kaupungin neljään osaan.
Hotelli B&B Hotel Palermo Quattro Canti oli aukiolta vain noin 25 metrin päässä. Tämä kuulostaa helpolta, mutta todellisuus oli hieman monimutkaisempi. Hotelli ei nimittäin osunut heti silmiin. Äiti ja Reissulasse kävelivät ensin hieman väärään suuntaan, sitten takaisin, ja lopulta sisäänkäynti löytyi. Minun mielestäni tämä kuuluu olennaisena osana matkailuun: hotelli löytyy vasta pienen etsinnän jälkeen.
Sisäänkirjautuminen sujui nopeasti, ja huone saatiin heti. Tässä hotellissa vietettäisiin seuraava viikko. Sijainti oli erinomainen, sillä ovesta ulos astuessa oltiin suoraan keskellä kaupunkia. Huone oli tilava ja siisti, mutta ikkunasta avautuva näkymä ei aivan kilpaillut Palermon postikorttien kanssa. Maisemana oli vastapäisen talon seinä sekä ikkuna, jossa oli kalterit ja niiden väliin aseteltu siivoustarvikkeita ja muuta epämääräistä rekvisiittaa. Tästä näkymästä saatiin kuitenkin yllättävän paljon huumoria irti.
Mutta palataan takaisin ensimmäiseen päivään.
Hotellin valintaan vaikutti vahvasti kaksi asiaa: sijainti ja kattoterassi. Ja se kattoterassi oli juuri niin hyvä kuin oli luvattu, mutta siellä ei istuttu loman aikana helteen vuoksi. Kun huone oli tarkastettu, Äiti ja Reissulasse suuntasivat ylös katsomaan maisemia.
Hetken kuluttua kuului hyvin tuttu lause: “kuvia tulee ihan älyttömästi, samasta kohtaa monta kuvaa.”
Pienen tauon jälkeen sama ääni jatkoi rauhallisemmin: “no, onhan illalla jotain puuhaa, kun poistelee näitä kuvia.”
Seuraavaksi hissi vei heidät alas, ja hotellin ovi avautui suoraan siihen, mitä voisi kutsua Palermon olohuoneeksi – tai ainakin sen vilkkaimmaksi nurkaksi.
Kadun toisella puolella odotti jo ensimmäinen nähtävyys: Fontana Pretoria.
Minun mielestäni tämä on erinomainen esimerkki tehokkaasta matkasuunnittelusta. Ei tarvitse etsiä nähtävyyksiä – ne ovat kirjaimellisesti vastapäätä.
Fontana Pretoria sijaitsee Piazza Pretorialla. Suihkulähde rakennettiin alun perin 1500-luvulla Firenzessä, mutta siirrettiin myöhemmin Palermoon. Minun mielestäni tämä on jo itsessään aika kunnianhimoinen projekti: “pakataanpa tämä massiivinen marmorisuihkulähde ja viedään se toiselle puolelle Italiaa”.
Ja massiivinen se onkin.
Suihkulähde koostuu useista tasoista, portaista, altaista ja ennen kaikkea patsaista. Paljon patsaista. Ja nämä patsaat eivät ole mitään varovaisia tai ujosti verhottuja hahmoja, vaan hyvin… avoimia.
Tästä syystä paikalliset ovat antaneet sille lempinimen Fontana della Vergogna, eli “häpeän suihkulähde”.
Minun mielestäni nimi kertoo enemmän katsojasta kuin itse patsaista.
Äiti ja Reissulasse pysähtyivät katsomaan suihkulähdettä hetken. Se oli vaikuttava, yksityiskohtainen ja täynnä sellaista historiallista dramatiikkaa, jota italialaiset osaavat rakentaa kivestä.
Tämä ei ollut sellainen nähtävyys, jota piti etsiä kartasta tai kävellä kilometrejä. Tämä oli sellainen, johon kirjaimellisesti törmättiin heti hotellin ovella.
Minun näkökulmastani tämä on täydellinen aloitus Palermolle:
astut ulos, ja historia on jo siinä, hieman yllättävänä, hieman näyttävänä – ja hieman vähäpukeisena.
Minun johtopäätökseni: jos nähtävyys löytyy ennen kuin ehdit edes eksyä, sijainti on valittu oikein.
Seuraava kuva esittää leijonaa, joka vartioi portaita matkalla Fontana Pretorialle.
Leijonapatsaat ovat osa suihkulähteen koristeellista kokonaisuutta, jossa eläinhahmot, mytologiset olennot ja ihmisfiguurit muodostavat melko näyttävän yhdistelmän. Vaikka huomio kiinnittyy usein niihin kuuluisampiin ja vähäpukeisempiin patsaisiin, leijona tekee työnsä hiljaisesti mutta arvokkaasti.
Minun johtopäätökseni:
jos portaita vartioi leijona, olet todennäköisesti menossa oikeaan paikkaan.
Muuta luettavaa:
Kommentit
Lähetä kommentti