Ensimmäisen päivän iltakävely heinäkuussa 2015 Wienissä jatkui hiljalleen. Minä pysähdyin heti kuuntelemaan oopperalaulajaa, joka hurmasi äänen kauneudellaan. Äiti kaivoi käsilaukustaan kolikoita ja ojensi ne laulajalle.
Jatkoimme kävelyä kadulle Kohlmarkt, jonka päässä näkyi uusi hauska kohde.
Kävelimme kadun päähän ja saavuimme Michaelerplazille Hofburgin palatsin kulmille.
Täällä Habsburgien suku hallitsi yli kuuden vuosisadan ajan Itävaltaa ja Itävalta-Unkaria. Palatsin seinämillä näkyi useita koristeellisia suihkulähteitä ja dramatisoituneita yksityiskohtia, joita oli hauska tarkastella.
Kaariportin vieressä oli myös joku jännittävä tilanne käynnissä.
Kaariportista sisään kävellessä löysin Sissi-museon, joka kertoo keisarinna Elisabetin elämästä. Sissi, siis keisarinna, oli baijerilainen prinsessa, joka meni naimisiin keisari Franz Joosefin kanssa vain 16-vuotiaana.
Kun pääsin kaarikäytävästä ulos saavuin suurelle aukiolle.
Kylläpä aukio oli huisin suuri.
Sisäpihalta Heldenplatzilta löytyi Hofburgin uusi osa, jonka edustalla patsasteli Savoijin prinssi Eugen, joka on syntyjään ranskalainen. Prinssi tuli Wieniin 1600-luvun loppupuolella ja auttoi kaupunkia taistelemaan osmaneita vastaan. Hän taisteli myös Itävallan joukoissa turkkilaisia ja ranskalaisia vastaan.
Hofburgin palatsia rakennettiin kuusisataa vuotta. Nykyjään Hofburgin palatsin alueella on useita museoita, mm. Kunsthistorisches Museum eli taidehistorian museo ja Naturhistorisches Museum eli luonnontieteellinen museo. Vaikka museot olivat kiinni, ulkoilmassa riitti nähtävää: patsaita, suihkulähteitä ja arkkitehtuuria, joka oli minusta huisin hienoa.
Kävellessäni aukiolla, kuulin monta kertaa ihmisten sanovan Maria Teresia. Mutta kuka ihme on Maria Teresia?
Maria Teresia oli keisarinna, joka hallitsi 1700-luvun puolivälissä Habsburgien valtakuntaa. Hänellä oli 16 lasta ja joista yksi oli Maria Antoinette.
Jatkoimme matkaa Hofburgin palatsilta eteenpäin, sillä olimme niin myöhään liikenteessä, ettei mikään museo ollut auki. Kävelimme pienen matkaa eteenpäin ja saavuimme uudelle nähtävyydelle, se oli luonnontieteellinen museo.
Tämäkin museo oli jo kiinni, mutta museon edessä oli hauska elefantti, joten kävimme ottamassa turistikuvan minusta ja elefantista.
Eläinmuseon edessä olevalta aukiolta löysin suihkulähteitä.
Luonnontieteellisen museon vastapäätä oli suuri rakennus, joka oli Kunsthistorisches Museum eli taidehistorian museo. Minusta nämä museorakennukset näyttävät aivan samanlaisilta.
Molemmat museot kiinnostivat meitä ja ajattelimme palata myöhemmin näihin museoihin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Wien oli yhtä ulkoilmamuseota ja aurinko paistoi kirkkaasti taivaalta lomamme aikana, joten jätimme suuret museot tällä reissulla väliin.
Palasimme museoiden luota samaa reittiä takaisin. Tähän väliin täytyy kertoa, että Wienissä on järjestetty hienosti kaupungille vesipisteitä, joissa voi käydä juomassa ja täyttämässä vesipullon. Tosin minulla ei ollut vesipulloa mukana.
Lähdimme kävelemään takaisin kohti hotellia, mutta vielä oli käytävä vilkaisemassa niitä jännittäviä suihkulähteitä, joita olin aiemmin ihmetellyt.
Iltapalaksi kävimme hakemassa kebabia noin kuuden euron hintaan.
Seuraavana päivänä oli tarkoitus tutustua tarkemmin Wienin nähtävyyksiin. Huisia oli huomata, että Wien on kuin ulkoilmamuseo, jossa historia ja nykypäivä kulkevat käsi kädessä.
Seuraavassa tarinassa lähdemme ajelemaan Hop on Hop off -bussilla Wienin nähtävyyksille.
Kommentit
Lähetä kommentti