Jatkoimme matkaa sotahistorialliselta museolta seuraavaan kohteeseen. Olimme odotelleet Hop-on, Hop-off -bussia jo jonkin aikaa museon edessä, kun bussi viimein pyyhälsi paikalle pahasti aikataulusta myöhässä. Kuski nappasi meidät kyytiin ja lähti ajamaan vauhdikkaasti kohti seuraavia pysäkkejä. Meidän määränpäämme oli Seoul Tower.
Torni sijaitsee kukkulan päällä, joten edessämme oli pitkä ja jyrkkä ylämäki. Bussimme huristeli mäkeä ylös sellaista vauhtia, että minua alkoi hieman jännittää pysymmekö varmasti tiellä. Naapuripenkissä istuvat matkustajat katselivat toisiaan ja pyörittelivät päitään. Onneksi pääsimme kuitenkin turvallisesti perille.
Ensimmäisenä kukkulalta piti tietenkin ottaa maisemakuva. Näkymät Soulin ylle olivat upeat jo tässä vaiheessa. Sen jälkeen suuntasimme kohti itse tornia.
Seoul Tower kohoaa 479,7 metrin korkeuteen merenpinnasta ja on radio- ja tv-torni, joka valmistui 1970-luvulla. Vuonna 1980 torni avattiin yleisölle, ja jo vuoteen 1990 mennessä siellä oli vieraillut kymmenen miljoonaa kävijää.
Ennen tornille pääsyä oli kuitenkin vielä yksi jyrkkä ylämäki käveltävänä – kyllä siinä tassut joutuivat koetukselle.
Kun pääsimme tornin juurelle, oli aika ottaa minusta kuva. Yritin istua oikein kauniisti ja arvokkaasti.
Seoul Towerin aluetta kutsutaan kaupungin romanttiseksi saareksi. Tornin juurelta löytyikin valtava määrä rakkauden lukkoja.
Joulukuusetkin olivat täynnä rakastuneiden ihmisten kiinnittämiä lukkoja – niitä oli tuhansia.
Katselimme kaupunkimaisemia tornin juurelta, mutta itse näköalatasanteelle emme tällä kertaa menneet.
Lippu näköalatasanteelle olisi maksanut 9 000 wonia eli noin 7,5 euroa (vuonna 2014). Päiväsaikaan näkymät olivat hienot, mutta uskon, että iltavalaistuksessa kokemus olisi vieläkin vaikuttavampi.
Matka Soulissa jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti