Kun olimme viettäneet hetken ylemmässä Barrakka-puutarhassa ja ihailleet maisemia, alkoi jo vatsassa kurnia. Oli siis aika siirtyä lounaalle. Onneksi lounaspaikkamme sijaitsi aivan puutarhan vieressä, Hotel Castillen ylimmässä kerroksessa. Sinne ei tarvinnut kauas kävellä – hyvä niin, sillä aurinko porotti jo melko lämpimästi.
Ravintola sijaitsi korkealla, ja tiesin heti, että maisemat tulisivat olemaan kohdillaan. Mutta ensin ruoka! Alkuruuaksi saimme pastaa, ja se oli oikeasti huisin hyvää. Lautaset tyhjenivät nopeasti. Aikuiset saivat ruokajuomaksi valita lasillisen valko- tai punaviiniä.
Meidän pöydässämme istui äidin lisäksi uusi tuttavuutemme Raija ja kaksi muuta mukavaa naista. Kun pääruoka saapui pöytään, syntyi pöydässä pieni mutta vakava keskustelu: viinilasi oli kuulemma aivan liian pieni kestääkseen koko lounaan ajan. Ratkaisu löytyi nopeasti – yhteistuumin päätettiin tilata pullo valkoviiniä. Ja mikä parasta, se maksoi vuonna 2015 vain kahdeksan euroa! Siitä riitti iloa koko seurueelle.
Pääruoaksi olimme valinneet kalaa. Söin lomani aikana maltalaista kalaruokaa useammankin kerran, mutta täytyy rehellisesti sanoa, että en aivan ihastunut siihen. Kala oli minun makuuni melko mautonta.
Muutenkin minulle jäi Maltan ruoasta sellainen tunne, ettei maa ole varsinaisesti mikään herkuttelijan paratiisi – vaikka saattaa olla, että satuimme vain vääriin ruokapaikkoihin. Minusta ja monesta muusta matkailijasta tuntui välillä siltä, ettei Maltalla käytetty paistinpannua ollenkaan!
Ennen jälkiruokaa kävin äidin ja erään seurueemme naisen kanssa ravintolan kattoterassilla ihailemassa maisemia.
Sieltä näki ylemmän Barrakka-puutarhan portin.
Vallettan kirkkojen kupoleita ja kattoja sekä satamassa seisovan valtavan risteilyaluksen. Meri kimalteli auringossa, ja tuuli tuntui mukavan lämpimältä.
Istuskelin hetken terassilla ja nautin näkymistä, mutta pian oli palattava sisälle – jälkiruoka odotti.
Tarjolla oli kolme vaihtoehtoa: jäätelöä, pannacottaa ja vielä yksi vaihtoehto, jonka valitsin mutta jonka nimeä en enää millään muista. Hyvältä se kuitenkin maistui, ja sehän on tärkeintä.
Lounaan jälkeen oli aika jatkaa päivän viimeiseen kohteeseen, The Malta Experienceen. Mutta siitä kerron sinulle seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti