Oli 21. joulukuuta vuonna 2014, ja olimme saapuneet Helsinki-Vantaan lentokentälle. Täältä alkaisi pitkä matkamme kohti Soulia, Etelä-Koreaan. Minua jännitti taas ihan tassunpäitä myöten.
Äiti oli käyttänyt Finnair Plus -pisteensä päästäkseen Finnairin loungeen, koska pisteet olivat pian vanhenemassa. Minusta se kuulosti erittäin järkevältä suunnitelmalta – pisteet käyttöön ennen kuin ne katoavat ilmaan!
Jos et tiedä, mikä lounge on, niin minäpä kerron. Se on lentokentällä oleva tila, jossa matkustajat voivat odottaa lentoaan mukavammissa puitteissa. Siellä on tarjolla ruokaa ja juomaa, pehmeitä istuimia, lehtiä ja usein myös suihku- ja työtiloja. Äiti yritti selittää minulle, ettei mikään ole oikeasti ilmaista, vaikka loungessa kaikki näyttää siltä. En ihan ymmärtänyt, mutta nyökkäilin viisaasti.
Loungeen pääsee yleensä, jos on matkustanut paljon samalla lentoyhtiöllä, kuuluu kanta-asiakasohjelmaan korkeammalla tasolla tai matkustaa Business-luokassa. Sisäänpääsyn voi myös ostaa erikseen tai saada tiettyjen luottokorttien kautta. Eli ehkä “ilmainen buffet” ei ole ihan oikea termi.
Ensimmäiseksi äiti haki itselleen lasillisen viiniä, ja minä valitsin kanasalaattia. Juomia sai ottaa itse hanasta – tarjolla oli virvoitusjuomia, mehuja ja aikuisten juomia.
Minä otin vähän limonadia, ihan vain tunnelman vuoksi.
Seuraavaksi maistelimme lämmintä ruokaa. Se ei ehkä näyttänyt maailman herkullisimmalta, mutta oli oikein syötävää. Äiti päätti laskea itselleen hanasta olutta. Lopputuloksena oli lasillinen olutta, jossa oli enemmän vaahtoa kuin juomaa. Totesin mielessäni, että äidin ravintolaura saa ehkä vielä odottaa.
Kahvin kanssa äiti otti jotain kermaista ja makeaa. Minä sain vain nuuhkia tuoksuja. “Olet vielä liian pieni aikuisten juomiin”, äiti sanoi. Epäreilua, mutta ehkä ymmärrettävää.
Lentomme Souliin lähti Non-Schengen-alueelta. Helsinki-Vantaan lentokentällä on erilliset lounget Schengen- ja Non-Schengen-alueiden matkustajille.
Ennen lähtöä sain vielä kupillisen suolapähkinöitä, joita napostelin äidin lentolaukusta käsin.
Tunnelma alkoi muuttua jännittäväksi – kohta nousisimme koneeseen ja edessä olisi pitkä lento Aasiaan.
Matka jatkuu seuraavassa tarinassa.
Kommentit
Lähetä kommentti