Siirry pääsisältöön

Ennen lentoa Souliin – Helsinki-Vantaan lounge Apen silmin

Oli 21. joulukuuta vuonna 2014, ja olimme saapuneet Helsinki-Vantaan lentokentälle. Täältä alkaisi pitkä matkamme kohti Soulia, Etelä-Koreaan. Minua jännitti taas ihan tassunpäitä myöten.

Äiti oli käyttänyt Finnair Plus -pisteensä päästäkseen Finnairin loungeen, koska pisteet olivat pian vanhenemassa. Minusta se kuulosti erittäin järkevältä suunnitelmalta – pisteet käyttöön ennen kuin ne katoavat ilmaan!

Jos et tiedä, mikä lounge on, niin minäpä kerron. Se on lentokentällä oleva tila, jossa matkustajat voivat odottaa lentoaan mukavammissa puitteissa. Siellä on tarjolla ruokaa ja juomaa, pehmeitä istuimia, lehtiä ja usein myös suihku- ja työtiloja. Äiti yritti selittää minulle, ettei mikään ole oikeasti ilmaista, vaikka loungessa kaikki näyttää siltä. En ihan ymmärtänyt, mutta nyökkäilin viisaasti.

Loungeen pääsee yleensä, jos on matkustanut paljon samalla lentoyhtiöllä, kuuluu kanta-asiakasohjelmaan korkeammalla tasolla tai matkustaa Business-luokassa. Sisäänpääsyn voi myös ostaa erikseen tai saada tiettyjen luottokorttien kautta. Eli ehkä “ilmainen buffet” ei ole ihan oikea termi.

Ensimmäiseksi äiti haki itselleen lasillisen viiniä, ja minä valitsin kanasalaattia. Juomia sai ottaa itse hanasta – tarjolla oli virvoitusjuomia, mehuja ja aikuisten juomia. 

Minä otin vähän limonadia, ihan vain tunnelman vuoksi.

Seuraavaksi maistelimme lämmintä ruokaa. Se ei ehkä näyttänyt maailman herkullisimmalta, mutta oli oikein syötävää. Äiti päätti laskea itselleen hanasta olutta. Lopputuloksena oli lasillinen olutta, jossa oli enemmän vaahtoa kuin juomaa. Totesin mielessäni, että äidin ravintolaura saa ehkä vielä odottaa.

Kahvin kanssa äiti otti jotain kermaista ja makeaa. Minä sain vain nuuhkia tuoksuja. “Olet vielä liian pieni aikuisten juomiin”, äiti sanoi. Epäreilua, mutta ehkä ymmärrettävää.

Lentomme Souliin lähti Non-Schengen-alueelta. Helsinki-Vantaan lentokentällä on erilliset lounget Schengen- ja Non-Schengen-alueiden matkustajille.

Ennen lähtöä sain vielä kupillisen suolapähkinöitä, joita napostelin äidin lentolaukusta käsin. 

Tunnelma alkoi muuttua jännittäväksi – kohta nousisimme koneeseen ja edessä olisi pitkä lento Aasiaan.

Matka jatkuu seuraavassa tarinassa. 


Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bratislava, kurkistus Tržnica-kauppahalliin

Olimme kävelleet jo hyvän matkaa turistikarttamme ulkopuolelle, kun eteemme ilmestyi vanha kauppahalli. Kyltissä luki Tržnica . No sinnehän oli tietenkin mentävä kurkistamaan. Myöhemmin tarkistin google mapsista, että olimme kadulla Krížna. Täällä ei näkynyt turistiryhmiä selfie-tikkuineen, vaan paikalliset olivat liikkeellä arkiostoksillaan.  Tunnelma oli aivan erilainen kuin Bratislavan vanhassakaupungissa. Mitä Tržnica-kauppahallista löytyy? Kauppahallissa oli tarjolla lihaa, vihanneksia ja muita tuoreita tuotteita. Myyntitiskit olivat täynnä paikallisia herkkuja. Yhdessä nurkassa oli pubi, josta sai olutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin vanhankaupungin kahviloissa. Tosin miljöö oli myös ihan toisenlainen – enemmän arkinen kuin romanttinen. Hinnat ovat vuodelta 2015. Viiniäkin myytiin mukavan edulliseen hintaan. Ja leivokset? Nekään eivät olleet hinnalla pilattuja. Tässä hallissa tuntui siltä, että hinnat olivat tehty paikallisille, eivät turisteille. Meillä ei k...

Merilon ja Singapore Flyer

Kun palasimme Kuala Lumpurista takaisin Singaporeen saavuimme   Carlton Hotel Singapore   -hotelliin, jossa viettäisimme seuraavat kolme yötä. Olimme hieman väsyneitä Malesian reissusta, joten päätimme levähtää hetken. Huoneessa vedimme verhot kiinni, asetimme laukut nurkkaan ja menimme pienille päiväunille. Lyhyt lepo teki hyvää pitkän matkustamisen jälkeen. Kun heräsimme, olo oli paljon virkeämpi. Päätimme lähteä heti tutkimaan hotellin ympäristöä. Heti tien toisella puolella oli suuri ostoskeskus, jossa kävimme syömässä.  Lähellä sijaitsi myös kuuluisa  Raffles Hotel Singapore , jonka kauniille sisäpihalle menimme kurkistamaan. Vanha, valkoinen rakennus näytti hyvin arvokkaalta ja hieman erilaiselta kuin monet modernit pilvenpiirtäjät ympärillä. Hotelli on todella kuuluisa: se on nimetty Singaporen perustajan Stamford Raffles mukaan ja avattiin jo vuonna 1887. Pihalla kävellessämme tuntui melkein siltä kuin olisi astunut hetkeksi menneeseen aikaan.  Ajattelin...

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä. Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa. Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa. Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas? Tähän liittyy useita ta...