Siirry pääsisältöön

Apen kulttuuripäivä Helsingissä – vierailu Ateneumissa ja muumien maailmassa

Tämä kertomus on vuodelta 2014. 

Helsingin reissulla kävimme myös kuuluisassa Ateneumin taidemuseossa. Äiti sanoi, että taide on hyvää terapiaa, joten ajattelin että kai se sitten on hyväksi myös apinalle. 

Ateneumissa oli näyttely Tove Janssonista. Tove on se nainen, joka loi muumit. Kai sinä muumit tunnet? Muumilaaksossa asuu ainakin Muumipeikko, Niiskuneiti, Muumi-mamma, Muumi-pappa ja Pikku Myy. Mutta Tove ei ollut pelkästään muumien keksijä – hän oli myös oikea taidemaalari.

Ateneumin klassikkoteokset

Ennen muuminäyttelyä kävimme katsomassa museon pysyviä teoksia alakerrassa. Ensimmäisenä näin taulun, jossa oli kalpea tyttö sängyssä. Minusta näytti siltä, ettei hän voi kovin hyvin. Sitten äiti kertoi, että teoksen nimi on Toipilas. Aika osuva nimi, jos minulta kysytään. Onneksi tyttö näyttää jo olevan paranemaan päin.

Seuraavaksi näin kummallisen maalauksen, jossa joku vanha setä jahtasi tyttöä. Äiti selitti, että se liittyy Kalevalaan ja että setä on Väinämöinen. Taulun oli maalannut Akseli Gallen-Kallela, joka kuulemma asui joskus kauan aikaa sitten kävelymatkan päässä meidän kodista. Kyllä maailma on pieni.

Sitten näin kuuluisan maalauksen, jossa enkeliä kannetaan paareilla. Mietin heti, että onkohan se tipahtanut taivaasta vai mitä ihmettä on tapahtunut. Teos oli nimeltään Haavoittunut enkeli, ja sen on maalannut Hugo Simberg.

Yhdessä salissa eräs äiti oli tuonut pienet lapsensa katsomaan samoja teoksia, joita minä olin juuri ihaillut. Hän yritti kovasti kertoa lapsille taiteesta, mutta lapset eivät näyttäneet kovin kiinnostuneilta.

Sitten tapahtui jotain hauskaa. Kun minä kurkistin esiin äidin laukusta, yksi pieni tyttö osoitti minua ja huudahti riemuissaan:
“Äiti, katso tuota!”

Siinä vaiheessa minä taisin olla koko näyttelyn kiinnostavin nähtävyys.

Muumit ja Tove Jansson

Varsinaisessa Tove Jansson -näyttelyssä ei saanut ottaa kuvia, mutta siellä oli paljon nähtävää: muumeja, maalauksia ja kaikkea muutakin Toven taiteeseen liittyvää. Sain myös tietää, että Tove piti matkustamisesta – aivan niin kuin minäkin.

Museon kaupassa ja kahvilan puolella pääsi kokeilemaan muumihahmojen hattuja. Vieressäni oli ainakin Nuuskamuikkusen ja Muumi-papan hatut. En ole ihan varma, kenen hattu minulla oli päässä, mutta toivottavasti siinä ei ollut täitä mukana.



Museon Kaupassa oli myös muumi-lamppu ja paljon postikortteja. Yhdessä kortissa oli Tove Janssonin omakuva, jonka hän oli maalannut Pariisissa vuonna 1975. Toisessa kuvassa hän ruokki lintua – vähän eri tavalla kuin Helsingin Kauppatorilla, jossa lokit saavat helposti aikaan kaaoksen.


Lopuksi löysin vielä hienon muumi-postikortin. Siinä oli Muumipeikko ja yksi hattupäinen kaveri. Minä en ole ihan varma, kuka tuo hattupäinen kaveri on, koska olen katsonut muumeja vähän liian vähän.

Siinä oli minun kulttuuripäiväni Ateneumissa. Taide, muumit ja yksi iloinen kohtaaminen pienen museovieraan kanssa.

Toivottavasti nähdään taas pian seuraavassa seikkailussa!

Kaikki matkakertomukset

Makumuistoja maailmalta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bratislava, kurkistus Tržnica-kauppahalliin

Olimme kävelleet jo hyvän matkaa turistikarttamme ulkopuolelle, kun eteemme ilmestyi vanha kauppahalli. Kyltissä luki Tržnica . No sinnehän oli tietenkin mentävä kurkistamaan. Myöhemmin tarkistin google mapsista, että olimme kadulla Krížna. Täällä ei näkynyt turistiryhmiä selfie-tikkuineen, vaan paikalliset olivat liikkeellä arkiostoksillaan.  Tunnelma oli aivan erilainen kuin Bratislavan vanhassakaupungissa. Mitä Tržnica-kauppahallista löytyy? Kauppahallissa oli tarjolla lihaa, vihanneksia ja muita tuoreita tuotteita. Myyntitiskit olivat täynnä paikallisia herkkuja. Yhdessä nurkassa oli pubi, josta sai olutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin vanhankaupungin kahviloissa. Tosin miljöö oli myös ihan toisenlainen – enemmän arkinen kuin romanttinen. Hinnat ovat vuodelta 2015. Viiniäkin myytiin mukavan edulliseen hintaan. Ja leivokset? Nekään eivät olleet hinnalla pilattuja. Tässä hallissa tuntui siltä, että hinnat olivat tehty paikallisille, eivät turisteille. Meillä ei k...

Merilon ja Singapore Flyer

Kun palasimme Kuala Lumpurista takaisin Singaporeen saavuimme   Carlton Hotel Singapore   -hotelliin, jossa viettäisimme seuraavat kolme yötä. Olimme hieman väsyneitä Malesian reissusta, joten päätimme levähtää hetken. Huoneessa vedimme verhot kiinni, asetimme laukut nurkkaan ja menimme pienille päiväunille. Lyhyt lepo teki hyvää pitkän matkustamisen jälkeen. Kun heräsimme, olo oli paljon virkeämpi. Päätimme lähteä heti tutkimaan hotellin ympäristöä. Heti tien toisella puolella oli suuri ostoskeskus, jossa kävimme syömässä.  Lähellä sijaitsi myös kuuluisa  Raffles Hotel Singapore , jonka kauniille sisäpihalle menimme kurkistamaan. Vanha, valkoinen rakennus näytti hyvin arvokkaalta ja hieman erilaiselta kuin monet modernit pilvenpiirtäjät ympärillä. Hotelli on todella kuuluisa: se on nimetty Singaporen perustajan Stamford Raffles mukaan ja avattiin jo vuonna 1887. Pihalla kävellessämme tuntui melkein siltä kuin olisi astunut hetkeksi menneeseen aikaan.  Ajattelin...

Bryssel: Manneken Pis, Jeanneke Pis ja Manneken Peace Apen silmin

Ensimmäisenä matkapäivänä vuonna 2015 Brysselissä kävellessäni kaupungin kaduilla, matkani johti yhden kaupungin tunnetuimman nähtävyyden luo. Se on pieni, mutta erittäin kuuluisa patsas nimeltä Manneken Pis. Yllätyin siitä, että se niin pieni patsas, vain noin 60 senttimetriä korkea, mutta siitä huolimatta se näytti houkuttelvan paikalle valtavasti turisteja joka päivä. Manneken Pis esittää pissaavaa poikaa, ja se on yksi Brysselin tunnetuimmista symboleista. Patsas sijaitsee Brysselin vanhassa keskustassa lähellä Grand-Placea, ja sen ympärillä parveilee lähes aina turisteja kameroiden kanssa. Patsas on vuodelta 1619 ja sen teki joku flaamilainen kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy. Alkuperäinen patsas on jouduttu kuitenkin siirtämään turvaan, koska se on varastettu useita kertoja 1600–1900-luvuilla. Nykyisin paikalla oleva patsas on kopio, ja alkuperäinen säilytetään Brysselin kaupungin museossa. Mutta miksi ihmeessä pissaavasta pojasta on tehty patsas? Tähän liittyy useita ta...