Tämä kertomus on vuodelta 2014.
Helsingin reissulla kävimme myös kuuluisassa Ateneumin taidemuseossa. Äiti sanoi, että taide on hyvää terapiaa, joten ajattelin että kai se sitten on hyväksi myös apinalle.
Ateneumissa oli näyttely Tove Janssonista. Tove on se nainen, joka loi muumit. Kai sinä muumit tunnet? Muumilaaksossa asuu ainakin Muumipeikko, Niiskuneiti, Muumi-mamma, Muumi-pappa ja Pikku Myy. Mutta Tove ei ollut pelkästään muumien keksijä – hän oli myös oikea taidemaalari.
Ateneumin klassikkoteokset
Ennen muuminäyttelyä kävimme katsomassa museon pysyviä teoksia alakerrassa. Ensimmäisenä näin taulun, jossa oli kalpea tyttö sängyssä. Minusta näytti siltä, ettei hän voi kovin hyvin. Sitten äiti kertoi, että teoksen nimi on Toipilas. Aika osuva nimi, jos minulta kysytään. Onneksi tyttö näyttää jo olevan paranemaan päin.
Seuraavaksi näin kummallisen maalauksen, jossa joku vanha setä jahtasi tyttöä. Äiti selitti, että se liittyy Kalevalaan ja että setä on Väinämöinen. Taulun oli maalannut Akseli Gallen-Kallela, joka kuulemma asui joskus kauan aikaa sitten kävelymatkan päässä meidän kodista. Kyllä maailma on pieni.
Sitten näin kuuluisan maalauksen, jossa enkeliä kannetaan paareilla. Mietin heti, että onkohan se tipahtanut taivaasta vai mitä ihmettä on tapahtunut. Teos oli nimeltään Haavoittunut enkeli, ja sen on maalannut Hugo Simberg.
Yhdessä salissa eräs äiti oli tuonut pienet lapsensa katsomaan samoja teoksia, joita minä olin juuri ihaillut. Hän yritti kovasti kertoa lapsille taiteesta, mutta lapset eivät näyttäneet kovin kiinnostuneilta.
Sitten tapahtui jotain hauskaa. Kun minä kurkistin esiin äidin laukusta, yksi pieni tyttö osoitti minua ja huudahti riemuissaan:
“Äiti, katso tuota!”
Siinä vaiheessa minä taisin olla koko näyttelyn kiinnostavin nähtävyys.
Muumit ja Tove Jansson
Varsinaisessa Tove Jansson -näyttelyssä ei saanut ottaa kuvia, mutta siellä oli paljon nähtävää: muumeja, maalauksia ja kaikkea muutakin Toven taiteeseen liittyvää. Sain myös tietää, että Tove piti matkustamisesta – aivan niin kuin minäkin.
Museon kaupassa ja kahvilan puolella pääsi kokeilemaan muumihahmojen hattuja. Vieressäni oli ainakin Nuuskamuikkusen ja Muumi-papan hatut. En ole ihan varma, kenen hattu minulla oli päässä, mutta toivottavasti siinä ei ollut täitä mukana.
Museon Kaupassa oli myös muumi-lamppu ja paljon postikortteja. Yhdessä kortissa oli Tove Janssonin omakuva, jonka hän oli maalannut Pariisissa vuonna 1975. Toisessa kuvassa hän ruokki lintua – vähän eri tavalla kuin Helsingin Kauppatorilla, jossa lokit saavat helposti aikaan kaaoksen.
Lopuksi löysin vielä hienon muumi-postikortin. Siinä oli Muumipeikko ja yksi hattupäinen kaveri. Minä en ole ihan varma, kuka tuo hattupäinen kaveri on, koska olen katsonut muumeja vähän liian vähän.
Siinä oli minun kulttuuripäiväni Ateneumissa. Taide, muumit ja yksi iloinen kohtaaminen pienen museovieraan kanssa.
Toivottavasti nähdään taas pian seuraavassa seikkailussa!
Kommentit
Lähetä kommentti