Olimme äidin ja Reissulassen kanssa heinäkuussa 2014 Andorran pääkaupungissa Andorra la Vellassa.
Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lomatunnelma oli parhaimmillaan.
Menimme välipalalle keskustassa Dalín kellon luona olevaan ravintolaan. Otimme listalta vain jotain, jossa luki Jamón, koska se taisi olla ainoa sana, jonka ymmärsimme. Tiesimme siis saavamme ilmakuivattua kinkkua, mutta emme sitä, mitä kinkun kanssa tulisi.
Annos tuli pöytään ja näytti huisin hyvältä. Paahdettua leipää, valkosipulinkynsi, tomaattia ja ilmakuivattua kinkkua… voi lurps.
Äiti leikkasi tomaatit ja pilkkoi valkosipulinkynnen.
Sitten oli aika maistella annosta.
Kylläpä välipala maistui hyvältä auringonpaisteessa. Niin yksinkertaista ruokaa, mutta niin hyvää – tätä täytyy tehdä kotonakin. Jos et kerro kenellekään, niin voin kertoa sinulle, että tilasimme saman alkupalan vielä uudelleen.
Oikeaoppisesti valkosipulia olisi pitänyt hieroa leipään, mutta tätä emme tienneet. Ehkä makunautinnosta tuli sitäkin parempi, kun valitsimme oman tapamme syödä leipämme. Tämä on makumuisto, jota äitini ja Reissulasse ovat muistelleet monta kertaa.



Kommentit
Lähetä kommentti