lauantai 13. kesäkuuta 2015

Mieleen painuneita hetkiä Apen äidin reissuilta

Äitini on matkaillut monen monta vuotta ennen kuin minä tulin hänen elämäänsä. Kyselin äidiltä, että millaisia muistoja hänelle on jäänyt mieleen matkoiltaan.


Seuraavana viisi muistoa äidin matkoilta. 

1) Kiina

Ensimmäinen muisto, joka äidille tuli mieleen tapahtui Pekingissä vuonna 1996 tai 1997. Äiti otti taksin kaupungilta tarkoituksena ajaa koululle, jossa hänen serkkunsa opiskeli. Äiti oli opetellut kiinaksi osoitteen ja sanoi sen taksikuskille. 

No kaikki hyvin tähän mennessä. Siinä sitä huristeltiin Pekingin katuja kohti määränpäätä. Kun taksi saapui koululle, oli aika maksaa taksi. Äidillä ei ollut sopivaa rahaa ja hän joutui antamaan ison setelin kuskille. Voi mikä aloittelijan moka! 

Kun kuski sai setelin, sanoi hän äidille, että vaihtorahaa ei ole. No niin tietenkin! Summa ei ollut suuri, mutta äitini on joissain asioissa aika periaatteen ihminen. Vaihtorahat oli siis saatava. 

Äiti sanoi englanniksi kuskille, että kuski on hyvä ja käy vaihtamassa rahat läheisessä kaupassa tai ravintolassa. Kuski pyöritteli päätään ja englanti ei tuntunut sujuvan. Äiti alkoi jo hermostua ja lopuksi sanoi suomeksi tiukalla äänellä "Nyt menet vaihtamaan sitä rahaa!", taisi siinä lauseessa olla muutama voimasanakin.  

Ja ihme ja kumma, taksikuski antoi periksi. Hän avasi hansikaslokeron ja kaivoi sieltä villasukan, jossa vaihtorahat olivat. 


2) Israel

Toinen muisto, joka äidille tuli mieleen tapahtui Israelissa. Oli sapatti, jolloin työnteko on kiellettyä juutalaisilta. Mutta mikä kaikki on kiellettyä sapattina? Harras ortodoksijuutalainen ei saa sapattina esimerkiksi käyttää sähkölaitteita, ei käydä kaupassa eikä hoitaa puutarhaa. 

Äiti tuli kaupungilta hotellille ja oli menossa hissillä omaan kerrokseen. Hotellin aulassa oli kaksi hissiä. Molempien hissien ovet olivat auki, mutta toisen hissin ovien välissä seisoi vanhempi herrasmies. 

Äiti ajatteli, että mies odottaa jotain ystäväänsä ja äiti valitsi vapaana olevan hissin. Tämä vanhempi herrasmies pyyhälsi äidin perässä hissiin. Äiti painoi hissinnappulaa ja hissi lähti liikkeelle. Hissiin tullut mies yritti kovasti selostaa äidille jotain vähäisellä englannillaan. 

Hetken päästä äiti ymmärsi mistä oli kyse. Mies halusi, että äiti painaa hissin nappulaa hänen puolestaan, sillä hän ei saanut sitä sapattina tehdä. No niin, päivän hyvä työ oli tehty. 


3) Vietnam

Kolmas muisto sijoittuu Vietnamiin. Äiti otti opastetun retken Củ Chin tunneleihin, jotka rakennettiin Vietnamin sodan aikana. Tunneliverkostoa on maan alla noin 200 kilometriä. Sodan aikana sissit käyttivät tunneleita mm. piilopaikkoina, viestintäreitteinä, sairaaloina ja sissien majoitustilana. 

Tunnelit ovat hyvin ahtaita ja alkuperäisiin tunneleihin länsimaalaisen ihmisen on turha yrittää edes tunkea itseään. Alueella on kuitenkin tunneleita, joita on louhittu suuremmaksi niin, että turistit pääsevät kokemaan miltä tunnelissa kulkeminen tuntuu. 

Äidilläni on pieni ahtaanpaikankammo, joten hän oli ajatellut ennen retkeä, että hän ei mene maan alle ahtaaseen tilaan. No kuinkas sitten kävikään? Uteliaisuus voitti ja äiti päätti mennä ryhmän mukana tunneliin. 

Aluksi kaikki meni hyvin. Turistiryhmä meni jonossa tunneliin. Äiti mahtui kulkemaan tunnelissa kyykyssä, mutta kookkaat miehen joutuivat konttaamaan. Yhtäkkiä jono pysähtyi. Nyt äidillä ei ollut enää yhtään kivaa. 

Ahdas tunneli ja molemmilla puolilla ihminen ihan vieressä, pakotietä ei ollut. Äidin sydän alkoi hakkaamaan kiivaasti ja äiti yritti hengitellä rauhallisesti. Jono lähti onneksi hetken päästä liikkeelle ja tilanne oli ohi. 


4) Sri Lanka

Neljäs muisto sijoittuu Sri Lankaan, Beruwelan kylään. Äiti oli kylässä päiväkävelyllä. Hän meni paikalliseen ravintolaan hoitamaan nestetasapainon kuntoon. 

Ravintolassa oli paikallisia nauttimassa lounasta. Äiti seuraili paikallisten touhuja. Eräs mies sai lounaansa päätökseen ja poistui ravintolasta. Hänen lautaselleen jäi jotain punaista kastiketta, ilmeisesti kastike ei maistunut hänelle. Tarjoilija tuli hakemaan lautasen pois.  

Nainen meni lautasen kanssa tiskille, jossa ruoka oli tarjolla ja kaapi kastikkeen tiskissä olevan kastikkeen sekaan. Voi yök sanon minä! 


5) Kambodža

Viides ja viimeinen äidin muisto sijoittuu Kambodžan Siam Reapiin. Äiti vei pussillisen pyykkiä pesulaan. Pesulan pitäjä kertoi palvelun hinnaksi 2 dollaria. 

Äiti mielestä häneltä pyydetään turistihinta ja oli sitä mieltä, että palvelu saisi maksaa yhden dollarin. Hetken keskustelun jälkeen hinnaksi sovittiin 1,5 dollaria. 

Kun äiti haki pyykit seuraavana päivänä ja sai kauniisti pakatut ja silitetyt vaatteen mukaansa. Äiti hymähteli lähtiessään omille periaatteilleen ja jääräpäisyydelleen. 


Sellaisissa juttuja tällä kertaa. 

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.



2 kommenttia:

  1. Onko Ape menossa joskus Kroatiaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kroatia ei ole ainakaan lähiaikojen matkasuunnitelmissa, mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan. -Ape

      Poista