sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kiertomatkan osa 24, Palenquen hotellilla Meksikossa

Saavuimme hotellille Villa Mercedes Hotels & Resorts Palenque puoli kuuden ja kuuden välillä. 

Saimme avaimet huoneeseen ja lähdimme geokätköilijän kanssa etsimään huoneitamme. Samalla sovittiin, että näkisimme kello seitsemän aikaan hotellin aulassa.  

Huoneen edustalla oli tuuheaa kasvillisuutta ja lampi, jossa kovaääniset sammakot kurnuttivat. En ole koskaan kuullut niin kovaa kurnutusta. 


Huoneessa oli niin iso sänky, että siihen olisi mahtunut varmaan sata apinaa. 


Kylpyhuoneessa oli tarjolla hygieniatuotteita. 


Nyt oli aika hieman siistiytyä ennen illallista. Äiti kävi pesulla ja vaihtoi vaatteita. Minä puolestaan kampasin hieman turkkiani.

Siistiytymisen jälkeen lähdimme hotellin aulaan, sillä huoneessa ei toiminut wifi. 


Kävin kuitenkin sitä ennen kurkkaamassa hotellin uima-allasta. 


Hotellin aulassa minä pääsin vihdoin Instagrammiin ja äiti Facebookiin, taidamme olla aika some-riippuvaisia. Hetken päästä paikalle saapui kolmaskin some-riippuvainen, ystävämme geokätköilijä.

Istuimme hetken aulassa. Luimme ja päivitimme Instagrammia ja Facebookia. Huh, huh, kylläpä helpotti. Äiti ja geokätköilijä joi yhdet aikuisten juomat, jonka jälkeen oli aika mennä illalliselle. 


Tässä hotellissa oli hyvä buffeeillallinen. Minä otin kasvisfajitaksia, mutta koska olen myös lihansyöjä, lisäsin fajitaksiin kanaa mukaan. 


Buffeessa ole myös paljon muita vaihtoehtoja ja jälkiruokapöytä. Lisäksi löytyi oma piste, missä tehtiin juuri sellaista pastaa mitä halusi. 


Pasta oli hyvä vaihtoehto, sillä olimme syöneet jo monena päivänä kanaa, lihaa, kalaa, riisiä ja perunaa. 

Kun illallinen oli syöty, istuimme vielä hetken geokätköilijän kanssa hotellin aulassa. Kello yhdeksän aikaan oli annettava väsymykselle periksi ja lähdettävä kohti huonetta. 

Saavuimme huoneelle ja sammakot kurnuttivat niin kovaäänisesti, että aloimme epäilemään, että tuleeko nuo äänet oikeasti sammakoista. Huoneemme lähellä oli kaksi hotellin työntekijää, joilta geokätköilijä varmisti asian. Kyllä, sammakoita ne olivat. 

Sanoimme hyvät yöt geokätköilijälle ja menimme huoneen ovelle. Ovi ei kuitenkaan auennut. Äiti jo tuskaili, että pitäisikö hänen lähteä aulaan aktivoimaan kortti, mutta onneksi hotellin työntekijä huomasi ongelman ja tuli avaamaan oven.

Illalla sängyssä mietin, että tuleekohan uni, sillä sammakoiden kurnutus kuului huoneeseen. Nukkumatti kuitenkin tuli melko pian.

Heräsin yöllä ja kävin äidin kanssa terassilla. Huoneemme eteen oli ilmestynyt riippumatto. Olikohan tuo mies, joka avasi meille huoneen oven, tuonut meille myös riippumaton.

Ehkä hän oli ajatellut, että voimme nukkua riippumatossa, jos jäisimme oven ulkopuolelle. 


Aamulla heräsin, kun naapurihuoneesta kuului herätyssoitto. Hetken päästä kukko päätti kiekua, että heräisin varmasti. Istuin hetken aamutuimaan riippukeinussa, mutta sitten oli jo aika mennä aamiaiselle. 


Ennen aamupalalle menoa, tapasin yhden tyypin, joka oli saanut jo aamupalaa. 


Äiti söi aamupalalla pelkkää vesimelonia ja joi kahvia, sillä nachot olivat hieman pehmeitä. 


Minä sain puolesta dinosauruskeksin. Aika huisia, eikö? 



Aamupalalla kuulin, että moni oli nukkunut yön huonosti, sillä hotellissa oli nuorisoa juhlimassa. Minä olin nukkunut niin sikeästi, että en ollut kuullut mitään muuta kuin sammakoiden kurnutusta ja aamulla kukon kieuntaa.

Aamupalan jälkeen oli aika lähteä kohti Palenquen luonnonsuojelualuetta, jossa näin hienoja rakennuksia, kävin geokätköilemässä, sain tietää mikä minä olen mayojen horoskoopissa ja tapasin matkailevan siilin. Matka jatkuu seuraavassa osassa.

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti