lauantai 17. toukokuuta 2014

Päiväretki Helsinkiin

Kävimme tänään päiväretkellä Helsingissä. Minusta se oli huisin jännää. Pääsin myös matkustamaan ensimmäistä kertaa junalla. 

Matkamme Helsingissä alkoi rautatieasemalta. Siellä oli kivimiehiä. Äiti kertoi, että nuo kivimiehet ovat Lyhdynkantaja-patsaita ja ne on suunnitellut Emil Wikström. Emil oli puolestaan jonkun pilapiirtäjä Kari Suomalaisen isoisä. 



Seuraavaksi suuntasimme suurelle valkoiselle kirkolle. 
Minusta otettiin kuva suuren kirkon portailla. 

Niin kirkon nimihän oli tietenkin Suurkirkko! Ja taidetaan tuota kirkkoa kutsua Helsingin tuomiokirkoksi myös. :) Kirkon edessä olevalla aukiolla oli myös turisteille tarkoitettuja kiertoajelubusseja, mutta emme menneet ajelulle, koska äiti sanoi, että ne ovat liian kalliita meille. No ei se minua haitannut. 



Kirkolta kävelimme kauppatorille ja näimme matkalla hurjan hienon raitiovaunun sekä muita turisteja. 





Äiti olisi halunnut mennä syömään aamupalaa wanhaan kauppahalliin, mutta harmiksemme kauppahalli oli suljettu remontin vuoksi. No ei meillä oikeastaan ollutkaan nälkä. 


Kävimme kauppahallin edustalla ottamassa minusta kuvan, kun kerran turistimatkalla oltiin. 


Kauppatorilta lähtee myös kaikenlaisia miniristeilyjä. Risteilyillä voi katsella maisemia saaristossa tai mennä vaikka Porvooseen saakka. Kauppatorilta pääsee myös Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. Yksi alus oli ihan täynnä turisteja, tuo kuvassa olevan sininen alus. 


Kauppatorilla oli myös yksi koju, jonka mainoksessa väitettiin, että heillä on Suomen parhaat lihapiirakat. Äiti sanoi, että se ei pidä paikkansa. Äidin mukaan Suomen ja maailman parhaat lihapiirakat löytyvät Lappeenrannasta Kesämäenleipomolta. 


Meille selvisi vasta Helsingissä ollessamme, että tänään oli myös ravintolapäivä. 

Ravintolapäivänä kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi. Kävelimme Esplanadin puistoon, jossa ruokakojuja oli jos jonkinlaista. Oli turkkilaista, italialaista, thaimaalaista, japanilaista ja ihan kaikenlaista. 




Rautatieaseman vierestä löytyi vielä Indonesialainen ruokakoju. Tämähän on kun olisi maailmanympärysmatkalla. Tai no ainakin melkein, jos on oikein hyvä mielikuvitus. :)



Näin vielä tuollaisen hienon tanssijan ja sen jälkeen meidän oli jo aika palata junalla kotiin. Pidin hyvää huolta matkakortista, jos vaikka lipputarkastaja tulisi kysymään sitä. 


Ainiin! Kävinhän minä Ateneumissa Toven näyttelyssä, mutta kerron siitä teille seuraavassa bloggauksessani


P.S. Muita juttuja pääset lukemaan klikkaamalla tästä


2 kommenttia:

  1. Voi vitsi, tosi hauska idea tässä blogissa! Enpä ole aiemmin bloggaavaan apinaan törmännyt;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Rosa. Ape ilahtui kovasti kommentistasi. :)

    VastaaPoista